Sijainti: Pääsivu / Suden merkitys koirien kuolisyynä on vähäinen

Suden merkitys koirien kuolisyynä on vähäinen

Suden merkitys koirien kuolisyynä on vähäinen

Kuva: Christa Granroth

Joka vuosi uutisoidaan susien tappamista metsästyskoirista. Uutisoinnin perusteella voi saada vääristyneen käsityksen metsästyskoirien kohtaamista todellisista uhista. Suomen lisäksi myös Ruotsissa koiria käytetään metsästyksen yhteydessä. Tässä kirjoituksessa on perehdytty ruotsalaisen vakuutusyhtiö Agrian tilastotietoihin koskien metsästyskoirien tapaturmia.

Agrian kautta on vakuutettuna noin 40 prosenttia maan koirista. Agrian tilastojen mukaan liikenne on koirien suurin tapaturmainen kuolinsyy. Muiden villieläinten kuin susien aiheuttamia vahinkoja koirille sattuu kahdeksan kertaa enemmän. Tämän lisäksi parikymmentä koiraa häviää vuodessa metsästyksen yhteydessä ja saman verran ammutaan ohilaukausten takia. Lukuisia koiria myös hukkuu jäihin tai jää junan alle. Luvut käsittävät vain yhden vakuutusyhtiön antamia tietoja, joten todellisuudessa luvut ovat huomattavasti suurempia.

Median uutisoinnin perusteella saa helposti sen käsityksen, että sudet hakeutuvat koirien läheisyyteen tappaen jokaisen löytämänsä koiran. Ruotsissa Viltskadecenter teki vuonna 2006 kyselyn 141 koiranomistajalle, jossa koira oli vahingoittunut tai menehtynyt yhteenotossa suden kanssa. 11 prosentissa tapauksista metsästyskoiran oli havaittu ajavan susia takaa ennen yhteenottoa. 14 prosentissa susi tai sudet hakeutuivat metsästyskoiran luokse, kun taas 75 prosentissa tapauksista tapahtuman kulku jäi epäselväksi. Näin ollen vaikuttaa olevan yhtä tavallista, että metsästyskoirat hakeutuvat susien luo, kuin toisinpäin. Moni koira on myös koulutettu juuri suurpetojen metsästystä varten.

Tapaukset joissa metsästyskoira ajaa susia takaa olisi vältettävissä kouluttamalla koiraa keskittymään vain tiettyihin kohteisiin. Nykyisellään koirille ei ole asetettu vaatimusta valikoivalle metsästyskäytökselle, jolloin metsätyskoirat häiritsevät ja ajavat takaa myös lajeja, joita ei saa metsästää. Vuosittain käy ilmi tapauksia joissa esimerkiksi talvipesässä koiran ahdistelema karhu ammutaan itsesuojeluun vedoten. Aika jolloin koirat saavat häiritä villieläimiä on pitkä kestäen yli seitsemän kuukautta (20.8.-1.3.).

Laissa koiran irtipito on tiukasti säännelty, metsästyskoiria lukuunottamatta. Välitöntä kytkemispakkoa ei ole ja koirat saavat juosta vapaasti laajoilla alueilla ilman valvontaa. Vaatimusta metsästyskoiran koulutuksesta ei myöskään ole, eikä koiran ohjaajalta vaadita pätevyyttä verratessa poliisin ja tullin virkakoiriin, joita voidaan päästä työskentelemään vasta vuosien harjoituksien ja vaativien kokeiden jälkeen.

Vuonna 2016 Suomessa rekisteröitiin yhteensä 45 yhteenottoa koiran ja suden välillä. Vertailun vuoksi Suomessa on arvioitu olevan noin 800 000 koiraa. Vuonna 2016 susien aiheuttamat koiravahingot kohdistuivat noin 0,005% Suomen koirakannasta. Vuoden 2015/2016 aikana kuoli vertailun vuoksi 78 sutta, joka käsitti 25-28% maan noin 275-310 yksilön susikannasta.

Monesti koiravahingot riittävät syyksi sudentappoluvan myöntämiseksi, vaikka reviirin puolustaminen muita koiraeläimiä vastaan kuuluu susien luontaiseen käyttäytymiseen. Vakuuttamattomastakin koirasta saa Suomessa rahallisen korvauksen. Rotukoiran perusarvo on 1600 euroa ja monirotuisen 800 euroa jonka lisäksi arvoa nostaa esim. koiran koulutus ja menestys. Enimmillään koirasta on maksettu jopa 17 000 euroa. Vuonna 2016 koiravahinkoja maksettiin yli 150 000 euron verran. Susivihaa korvaus ei poista.

https://www.agria.se/pressrum/statistik-om-djur-djurvard-och-djurhalsa/vad-sager-statistiken-om-skador-vid-jakt/

 Jutun kirjoitti Luonto-Liiton susiryhmän aktiivi. Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti ilman nimeä.