Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton susiryhmän lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ilveksen metsästystä koskevasta kiintiöstä metsästysvuonna 2018-2019

Luonto-Liiton susiryhmän lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ilveksen metsästystä koskevasta kiintiöstä metsästysvuonna 2018-2019

Luonto-Liitolle ei ole toimitettu lausuntopyyntoä koskien asetusta ilveksen metsästyksestä poikkeusluvalla 2018-2019 (1479/01.03/2018). Luonto-Liiton susiryhmä lausuu kantansa maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen.
 Luonto-Liiton susiryhmän lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ilveksen metsästystä koskevasta kiintiöstä metsästysvuonna 2018-2019

Kuva: Irma Kortekallio

Suomen ilveskanta on pienentynyt yli 20% vuodesta 2017, minkä lisäksi pentueita on syntynyt noin 22% vähemmän kuin vuonna 2016. Suomen ilveskanta on taantunut vuoden 2009 tasoa alemmaksi. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana ilveksiä on metsästetty Suomessa yli 2700 yksilöä. Ruotsissa tutkimuksissa on todettu, että 100-150 ilvestä kuolee laittomassa metsästyksessä vuosittain. Myös luontainen kuolleisuus pienentää ilveskantaa.  

Tästä huolimatta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti on tarkoitus ampua metsästysvuonna 2018-2019 yhteensä 205 ilvestä, joka käsittää 11% poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen ilveskannasta. Ilves luokitellaan silmälläpidettäväksi lajiksi (NT), joten tieto ilveskannan pienentymisestä tulisi ottaa vakavasti. Ministeriön linjauksena on ollut kannankasvun taittaminen, missä nyt on onnistuttu. Ilveskanta halutaan asetuksen mukaisesti pitää nykyisen suuruisena. Tämä tarkoittaa, että ilveksen halutaan pysyvän silmälläpidettävänä tai kannanlaskun jatkuessa uhanalaisena lajina jatkossakin. Kyse on huonosta hallinnosta.  

Luonto-Liiton susiryhmä katsoo, että ehdotettu 205 ilveksen metsästyskiintiö on liian suuri, eikä sitä tule sallia. Metsästyskiintiötä tulisi pienentää tuntuvasti. Silmälläpidettävän eläinlajin ollessa kyseessä olisi pyrittävä toimenpiteisiin, joilla kanta saadaan kasvamaan elinvoimaiseksi. Ilveksen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat pieniä ja suomalaiset suhtautuvat kyselytutkimusten mukaan myönteisesti ilvekseen. Kannanhoidollisen metsästyksen sijaan poikkeuslupia tulisi kohdistaa ainoastaan ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.  

Niillä alueilla missä valkohäntäkauris, joka luokitellaan vieraslajiksi, on runsastunut voimakkaasti, ei tule myöntää ilveksenkaatolupia. Ilveskanta on pienentynyt eniten muun muassa Varsinais-Suomessa, missä valkohäntäkauriskanta on erittäin runsas. Yksi syy valkohäntäkauriskannan kasvuun on luontaisten saalistajien vähäisyys.  

Ilvesnaaras, jota saman vuoden pentu seuraa, on rauhoitettu. Ryhmänä liikkuvia ilveksiä saa kuitenkin metsästää, ja pentuja saa ampua. Käytäntö muodostaa suuren riskin emon ampumiselle, jolloin pentujen selviytymismahdollisuudet heikkenevät. Luonto-Liiton susiryhmä katsoo että ilvekset, jotka liikkuvat ryhmänä, tulee rauhoittaa metsästykseltä kokonaan. 

Koirilla metsästäminen aiheuttaa suurta stressiä kohteena olevalle ilvekselle. Suomen tulisi säätää rajoituksia koskien koirien käyttöä ilveksen metsästyksessä. Ruotsissa on sallittua käyttää kahta koiraa, eikä koiria saa vaihtaa toisiin jahdatessa samaa ilvesyksilöä saman päivän aikana. Lisäksi haavakon etsintään koulutetun koiran tulee olla saatavilla kahden tunnin kuluessa. 

Poronhoitoalueella arvioidaan elävän vain 3% Suomen ilveskannasta eikä alueelle ole tarkoitus asettaa ilveskiintiötä, koska hoitosuunnitelman mukaisesti poronhoitoalueen ilveskantaa ei ole tarkoitus lisätä. Poikkeuslupia myönnetään porovahinkojen perusteella. Lisäksi metsästysaika alueella kestää melkein puoli vuotta (5kk).  Porovahinkoja halutaan vähentää lisäämällä ilvesten metsästystä poronhoitoalueen etelärajan ulkopuolella. Luonto-Liiton susiryhmä katsoo, että porovahinkojen maastotarkastuksia tulee tehostaa lisäämällä valvontaa. Poronhoitoalueen petopoliitiikan vuoksi suurpetojen liikkuminen Pohjoismaiden välillä estyy, mikä aiheuttaa sisäsiittoisuutta.  

Metsäpeura-alueilla ilveskannat ovat voimakkaassa laskussa. Asetuksen mukaan huomiota tulee silti yhä suunnata metsäpeurojen siirtoistutusalueille. Luonto-Liiton susiryhmä ei hyväksy suurpetojen metsästystä Metsäpeura LIFE -hankkeen nimissä. Metsäpeura kuuluu riistaeläimiin, joita saa metsästää vuosittain myönnetyillä pyyntiluvilla.  Esimerkiksi vuonna 2017  myönnettiin yhteensä 74  pyyntilupaa  Suomen  riistakeskuksen ylläpitämän riistaweb-palvelun  tietojen mukaan, joista 22  lupaa  käytettiin. Samaan aikaan, kun villejä metsäpeuroja metsästetään, niitä myös  siirtoistutetaan  miljoonahankken myötä eläintarhasta luontoon. Tällainen toiminta on epäjohdonmukaista.  

 

Mari Nyyssölä-KiislaLuonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, mari.nyyssola-kiisla@luontoliitto.fi 


Lisätiedot: 

Christa Granroth, Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen, c.granroth@gmail.com