Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto susiasetukseen metsästysvuosille 2016–18

Luonto-Liiton lausunto susiasetukseen metsästysvuosille 2016–18

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Luonto-Liitto pitää hyvänä, että susien metsästyskiintiöstä tullaan vähentämään muilla tavoin kuolleet sudet ja että susiasetuksessa on kiinnitetty huomiota viime metsästyskauden korkeaan johtajayksilöiden ja erityisesti johtajanaaraiden kuolleisuuteen. Kiintiön määrästä on syytä vähentää myös kanta-arvion 24.10.2016 antamisen jälkeen kuolleiden susien määrä. Luonto-Liiton kanta kuitenkin on, että sudet tulisi rauhoittaa metsästyksen ulkopuolelle seuraavien kahden vuoden ajaksi.
Luonto-Liiton lausunto susiasetukseen metsästysvuosille 2016–18

Kuva: Lassi Rautiainen


Kiintiön mitoituksesta ja kohdentamisesta

⁃    Tällä hetkellä on perusteltua, että sudenmetsästyksestä pidetään taukoa, jolloin pystytään selvittämään metsästyksen vaikutus susipopulaatioon pidemmällä aikavälillä. Metsästystauon aikana voitaisiin keskittyä ennaltaehkäisemään petovahinkoja, hälventämään susialueella asuvien ihmisten susiin liittyviä pelkoja mm. petoaidoilla, koirien suojaamisella ja tiedotuksella (esimerkkinä SusiAita-hanke), susien karkottamiseen asutuksen läheltä muilla kuin tappavilla menetelmillä sekä salametsästyksen ehkäisemiseen esimerkiksi perustamalla poliisille oma metsästysrikoksiin erikoistunut yksikkö. Jos susi on jostain pakottavasta syystä tapettava, tulee tappolupa myöntää ainoastaan selkeästi vahinkoa aiheuttaville susiyksilöille ja eläintä pitää ensin aidosti yrittää karkottaa.

⁃    Kiintiössä on syytä huomioida myös julkisuudessa olleet suomalaismetsästäjien suunnitelmat rajalaumojen susien tappamisesta yhteistyössä venäläisten metsästäjien kanssa sekä suomalaisten venäläisille maksama tapporaha tapettujen susien häntiä vastaan, mikä nostanee rajalaumojen kuolleisuutta. Tällainen toiminta puoltaa sitä, että sudentappolupia ei tule myöntää.

 

Lupaperustelut

⁃    Ennen mahdollista sudentappoluvan myöntämistä sutta pitää karkottaa ensin muilla kuin tappavilla keinoilla ja tutkia, onko alueella pidetty esimerkiksi ravintohoukuttimia, ja kokeilla houkuttimien poistamista.

⁃    Salametsästyksen ehkäiseminen ja sosioekonomiset syyt ovat osa kannanhoidollisen metsästyksen perusteluja, mutta niitä ei voi yksinomaan käyttää metsästyslain 41 a §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan (yleisen turvallisuuden ja edun kannalta pakottavat syyt ml. sosiaaliset syyt) myönnettävien lupien perusteena. Mikäli jollain alueella on todisteita susien salametsästyksestä, ei sille alueelle tule myöntää sudentappolupia. Sudenmetsästykseen ei myöskään pidä ottaa mukaan rikosrangaistuksesta kärsiviä metsästäjiä. Kollektiivinen rangaistus tulee antaa paikalliselle metsästysseuralle, jolloin seuralta evättäisiin esimerkiksi hirvenmetsästysluvat seuraavana metsästysvuonna. Tämä käytäntö edistäisi tehokkaasti metsästäjien omavalvontaa liittyen salametsästykseen.

⁃    Kaikkiin reviiriyhteistyöryhmiin on saatava edustaja myös luonnonsuojelujärjestöistä.

⁃    Mahdollisissa metsästystilanteissa on tärkeää suojata johtaja- ja pantasusia ja säätää rangaistus tai sakko näiden kaatamisesta. Metsästyksessä pitää olla mukana puolueeton valvoja esimerkiksi viranomais- tai luonnonsuojelutaholta.

⁃    Koirilla ajaminen tulee kieltää suden metsästyksessä, koska se hajottaa susilaumat ja mahdollisesti lisää tulevia koiravahinkoja. Näissä tilanteissa yhteenottoja koirien ja susien välillä ei voi estää, joten tällainen toiminta täyttää eläinrääkkäyksen tunnusmerkit.

 

Mari Nyyssölä-Kiisla, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja

Leo Stranius, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja