Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen asetukseksi vesilintujen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021-2024

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen asetukseksi vesilintujen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021-2024

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen asetukseksi vesilintujen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021-2024

Metsähanhi. Kuva: Christa Granroth

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Suomalaisista metsästettävistä vesilinnuista 65 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi lajeiksi.

On hyvä, että uhanalaisten lajien suojeluun kiinnitetään huomiota ja vähennetään metsästysharrastuksesta aiheutuvaa kuolleisuutta.

Kaikkien uhanalaisten lajien metsästys on kiellettävä

Esityksessä tukkakoskelon, punasotkan, allin ja metsähanhen metsästystä on tarkoitus kieltää tai rajoittaa vuosina 2021-2024. Uhanalaisia riistalajeja ovat kuitenkin myös haapana, jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka ja nokikana, joiden kannat ovat taantuneet yli 15 vuoden ajan. Myös harmaalokki ja merilokki ovat uhanalaisia, mutta silti ne ovat rauhoittamattomia lajeja. Näidenkin lajien metsästykseen pitää puuttua.

Alli on luokiteltu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi lajiksi. Siitä huolimatta allia saisi esityksen mukaan yhä metsästää merialueella saarilla ja luodoilla. Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö olisi viisi yksilöä vuorokaudessa. Mitään valvontaa kiintiön noudattamisesta ei ole, joten päiväkohtainen saalismäärä voi hyvinkin ylittyä. Allit lentävät tiiviissä parvissa, joten tiettyjen yksilöiden valitseminen parvesta on käytännössä mahdotonta. Tästä johtuen allin metsästäminen pitää kieltää kokonaan.    

Metsähanhen metsästämistä ei pidä sallia

Esityksessä Suomessa pesivän metsähanhen (Anser fabalis fabalis) metsästys on tarkoitus sallia viikon ajaksi (20-27.8.) Lapissa pesimäalueilla, vaikka metsähanhikanta on taantunut voimakkaasti ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi. Saaliskiintiö olisi yksi hanhi vuodessa, jonka noudattamista ei valvota. Käytännössä metsästys kohdistuisi pesimäsoilla- ja vesillä oleviin poikueisiin ja suurena riskinä olisi, että emolinnut joutuisivat ammutuiksi. Metsähanhien poikaset seuraavat vielä talvellakin emoja ja oppivat niiltä selviytymistaitoja. Ne myös lentävät perheryhmissä talvehtimisalueille. Ilman emoja poikasilla on huonommat mahdollisuudet selvitä hengissä. Lisäksi hanhet ovat pariuskollisia, ja kumppanin menettäminen heikentää merkittävästi eloon jääneen yksilön pesintämenestystä seuraavien vuosien aikana1 . On todennäköistä, että useat metsästysharrastajat käyvät samoilla, hyväksi todetuilla kohteilla, jolloin paikallista pesimäkantaa saatetaan yliverottaa. Näin ollen, metsähanhen metsästystä ei pidä sallia.

Kaikki houkuttimet on kiellettävä houkutusruokinnan lisäksi

Luonto-Liitto pitää hyvänä esitystä, jossa kielletään vesilintujen houkutteluruokinta vuosina 2021-2024. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsästysharrastajat käyttävät noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vesilintujen houkuttelemiseen vuodessa. Kyse on laajamittaisesta toiminnasta, jolla houkutellaan muuttavia vesilintuja laskeutumaan ja kerääntymään tietylle alueelle ammuttavaksi. Toiminta lisää ammuttujen ja haavoitettujen sorsien määrää ja houkuttelee myös uhanalaisia lajeja laskeutumaan ruokinnoille.

Luonto-Liitto huomauttaa, että vesilintuja houkutellaan ammuttavaksi viljaruokintojen lisäksi myös muilla menetelmillä. Sinisorsien istuttaminen metsästyskohteisiin on yhä suositumpaa niin Ruotsissa kun Suomessakin. Ruotsissa istutetaan metsästyskohteisiin noin 400 000 (joidenkin arvioiden mukaan jopa 750 000) sinisorsaa vuosittain, jonka lisäksi kasvatetaan noin 250 000 fasaania ja 75 000 peltopyytä ammuttavaksi2. Suomesta ei ole saatavilla tietoa istutettujen lintujen määrästä.  Istutetut sinisorsat toimivat tehokkaana houkuttimena luonnonvaraisille vesilinnuille, jotka laskeutuvat niiden sekaan. Toiminnassa on myös eläinsuojelullisia ongelmia. Sorsia kasvatetaan tuotantotiloissa, josta ne viedään täysin vieraaseen elinympäristöön, mikä aiheuttaa eläimille suurta stressiä ja lisää tautiherkkyyttä. Kuljetusmatkat tuotantotilalta uusille paikoille voivat myös olla pitkiä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että istutettujen sinisorsien kuolleisuus on suurempaa kun luonnonvaraisilla sinisorsilla. Vankeudessa kasvaneiden sinisorsien perimä voi poiketa luonnonvaraisien sorsien perimästä ja siten muuttaa sorsien käytöstä ja ominaisuuksia, kuten nokan muotoa, muuttokäyttäytymistä, ravinnonhankintaa ja arkuutta saalistajia kohtaan. Risteytyessään villien sinisorsien kanssa kasvatettujen sorsien ominaisuudet siirtyvät luonnonvaraiseen populaatioon.

Myös houkutuskuvien, moottorisorsien ja tuulisorsien käyttöä vesilintujen metsästyksessä pitää rajoittaa tai kieltää. Houkutuskuvat ovat kehittyneet tehokkaiksi, UV-valoa heijastaviksi ja liikkuviksi näyttäen aidoilta linnuilta, jotka houkuttelevat vesilintuja laskeutumaan metsästyspaikalle. Luonto-Liitto huomauttaa, että Suomessa on sallittua ampua pimeällä, auringonlaskun ja nousun välisenä aikana vesilintuja, jolloin lajien määrittäminen on käytännössä mahdotonta ja saaliin sekä pahoin haavoittuneiden yksilöiden löytäminen on vaikeaa. Metsästystä alkoholin vaikutuksen alaisena ei myöskään ole erikseen kielletty metsästyslaissa- tai asetuksissa, mikä on merkittävä riski aiheuttamaan turhaa kärsimystä eläimille ja muodostaa samalla uhan sivullisille ihmisille.

 

Lähteet

 

  1. https://www.naturvardsverket.se/978-91-620-8793-7
  2. https://www.mynewsdesk.com/se/jordbruksverket/documents/slutrapport-regeringsuppdrag-utsaettning-av-faagel-och-fisk-102115

 

Kunnioittavasti,

 

Riku Eskelinen

Luonto-Liiton toiminnanjohtaja

riku.eskelinen@luontoliitto.fi

 

Lisätiedot:

Christa Granroth

Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen

c.granroth@gmail.com