Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön karhukiintiöiden asetuksesta 2020-2021.

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön karhukiintiöiden asetuksesta 2020-2021.

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön karhukiintiöiden asetuksesta 2020-2021.

Kuva: Craig Jones Wildlife Photography

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: 

Ehdotettu karhunmetsästyskiintiö on ylimitoitettu, eikä sitä pidä hyväksyä. Karhu on silmälläpidettävä laji, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV. Karhu on tiukasti suojeltu eläin.

Ennen vuoden 2019 metsästyskautta Suomessa oli arviolta 2360 karhua. Asetuksen mukaan karhukanta on tarkoitus pitää nykyisen suuruisena ja kannankasvu pyritään siten katkaisemaan. Tämä tarkoittaa asetuksessa kuitenkin suurimman sallitun saalismäärän nostoa 384 yksilöön, joka on edellisiä vuosia suurempi. Kolmena edellisenä vuotena metsästyskiintiö oli 255, 313 ja 355 yksilöä. Näiden vuosien aikana ammuttiin yhteensä 872 karhua.

Nykyinen karhunmetsästys on alkanut muistuttaa tehometsästystä, jossa suurin osa kaatoluvista käytetään muutaman viikon aikana tehokasta tekniikkaa, sekä metsästyskoiria hyödyntäen. Esimerkiksi vuoden 2019 metsästyksessä ammuttiin 220 karhua metsästysajan ensimmäisten viikkojen aikana1.

 

Kärsimystä karhulle, vaaraa ihmiselle

Karhunmetsästys aiheuttaa mittavaa kärsimystä eläimille ja vaarantaa ihmisten turvallisuuden.  Ruotsalaisen SVA 2019 karhunmetsästysraportin mukaan jokaista karhua kohden ammuttiin keskinmäärin 3 laukausta, vaihteluvälin ollessa yhdestä yhdeksään2. Monella karhulla oli myös vanhoja ampumahaavoja ja haavoja, jotka viitaavat metsästyskoirien karhuille aiheuttamiin vahinkoihin. On arvioitu, että jopa kolmasosa kohteena olevista  karhuista voi haavoittua metsästyksen yhteydessä3. Tämä aiheuttaa vaaraa luonnossa liikkujille, sillä haavoitettu karhu voi olla aggressiivinen.

Luonto-Liitto katsoo myös, että karhunmetsästyksessä pitäisi käyttää vain yhtä koiraa kerrallaan. Useamman koiran käytön on havaittu nostavan karhun kehon lämpötilaa, sykettä ja aiheuttavan suuremman lämpökuormituksen karhulle. Ajokoirien vaikutus oli lisäksi suurempi kuin haukkuvien pystykorvien. Ajokoirien metsästystapa pakottaa karhun juoksemaan kovempaa ja pidempään. Puolet tutkituista metsästystilanteista johti karhun ylikuumentumiseen.4Luonto-Liitto katsoo, että ajokoirarotujen kuten esimerkiksi plotinajokoiran ja amerikankettukoiran käyttö karhunmetsästyksessä pitää kieltää.

Myös koirien koulutus eläviä karhuja käyttäen on kyseenalaista. Koirat voivat juosta metsissä karhujen ja karhupentueiden perässä pitkään.5 Tämä aiheuttaa kohteena oleville karhuille tarpeetonta stressiä, estää karhuja lepäämästä, syömästä ja käyttää niiden talviunia varten kerättyjä energiavarastoja turhaan.  

Karhu estää vieraslajien leviämistä – tärkeää luonnon monimuotoisuudelle

Kannanhoidollisella karhunmetsästyksellä pyritään asetuksen mukaan mm. säilyttämään karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot luonnonvaraiselle riistalle pysyvät hyväksyttävinä. Luonto-Liitto ei hyväksy sitä, että luonnon kiertokulkua estetään hävittämällä ravintoketjun huipulla olevia lajeja. Suurpedot ovat tärkeitä hirvieläinten ja vieraslajien hallinnassa ja niiden puute tai liian vähäinen määrä voi johtaa tilanteisiin, jossa vieraslaji lisääntyy hallitsemattomasti ja levittäytyy yhä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi valkohäntäkauriskanta on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, aiheuttaen monimuotoisuuden vähenemistä syömällä hyönteisille tärkeitä luonnonkasveja. Lisäksi valkohäntäpeura aiheuttaa vahinkoa viljelmille ja liikenteelle. 

Karhuja on esityksen mukaan tarkoitus vähentää myös metsäpeura-alueilta ja Metsäpeura Life -hankkeen nimissä. On huomioitava, että metsäpeura kuuluu riistaeläimiin, joita saa metsästää. Samaan aikaan, kun villejä metsäpeuroja metsästetään, niitä myös siirtoistutetaan eläintarhasta luontoon. Luonto-Liitto ei hyväksy suurpetojen vähentämistä Metsäpeura Life -hankkeen nimissä.  

Talviunet rauhaan – metsästysaika on liian pitkä 

Myös karhunmetsästyksen ajankohtaan pitää tehdä muutos. Karhunmetsästystä ei pidä sallia jatkettavan syyskuun 30.päivän jälkeen, jotta karhuilla olisi mahdollisuus valmistautua rauhassa talviunia varten. Karhujen on todettu vetäytyvän talvipesään syys-marraskuun aikana, mutta nykyinen metsästysaika sallii karhunmetsästyksen lokakuun 31.päivään saakka. 


Kunnioittavasti,

Ina Rosberg, Luonto-Liiton puheenjohtaja: ina.rosberg@luontoliitto.fi


Lisätiedot:

Christa Granroth, Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen: c.granroth@gmail.com

Luonto-Liiton susiryhmä: susiryhma@luontoliitto.fi

 

Lähteet:

1 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.501745

https://www.sva.se/media/1ibghaxp/licensjakt-bjorn-2019.pdf

http://bearproject.info/wp-content/uploads/2014/07/2008-Stokke-Arnemo_Bjornjakt_VaraRovdjur.pdf

https://www.nina.no/Aktuelt/Nyhetsartikkel/ArticleId/4516/Jakthunder-stresser-bjornen

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006244465.html

https://www.eraluvat.fi/metsastys/hyva-tietaa/koiran-koulutus-ja-koeluvat.html