Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto koskien valtioneuvoston asetusta metsästysasetuksen muuttamisesta

Luonto-Liiton lausunto koskien valtioneuvoston asetusta metsästysasetuksen muuttamisesta

Luonto-Liiton lausunto koskien valtioneuvoston asetusta metsästysasetuksen muuttamisesta

Kuva: Christa Granroth

Maa- ja metsätalousministeriölle
Viitaten lausuntopyyntöönne Dnro 3/01.02/2019 koskien HE 286/2018 vp.

 

Ansojen, loukkujen ja rautojen käyttö

Lausunnolla oleva asetus metsästysasetuksen muuttamisesta sisältää paljon heikennyksiä, jotka ovat epäinhimillisiä. Asetuksen mukaisesti metsästyslakia (615/1993) muutettaisiin siten, ettei lakia sovellettaisi enää Suomen luonnossa tavattaviin piisameihin, supikoiriin ja minkkeihin sekä pesukarhuun ja rämemajavaan.

Muutos aiheuttaisi mittavaa kärsimystä niin kohteena oleville rauhoittamattomille eläimille kuin kaikille muillekin luonnonvaraisille eläimille, jotka joutuisivat rauhoittamattomien eläinten pyyntiin asetettuihin ansoihin, loukkuihin ja hetitappaviin rautoihin vuoden ympäri. Näin ollen esitys ei kohdistu ainoastaan kohdelajeihin, vaan kaikkiin pienpetoihin ja myös muihin petoeläimiin. Myös petolinnut voivat pesintäaikana joutua elävänä pyytäviin loukkuihin, mikä vaikuttaa poikasten selviytymiseen. Ehdotuksen mukaisesti säännökset loukun, aitauksen ja jalkanarun käytöstä eivät koskisi enää supikoiraa, piisamia ja minkkiä.
Näin ollen myös metsästysasetuksen 11§ säädös, joka velvoittaa tarkistamaan loukun ainakin kerran vuorokaudessa poistuu.

Supikoira ja minkki ovat vakiintuneet osaksi kotimaista eläimistöä, eikä lajeja nykyisellään enää saa poistettua luonnosta. Suurpedot vähentävät pienpetoja luonnollisesti, mutta esimerkiksi ilves- ja susikantaa pidetään Suomessa uhanalaisina.

Rauhoitusaikojen poistaminen

EU:n vieraslajiasetus ei velvoita jäsenmaitaan vieraslajeiksi luokiteltujen eläinten rauhoitusaikojen poistamiseen. Luonto-Liitto esittää, ettei supikoiraa, piisamia ja minkkiä poisteta metsästyslaista. On huomioitava, että vieraslajiasetuksesta huolimatta, Suomi jatkaa supikoirien ja minkkien tuotantoa poikkeusluvalla turkistarhoilla, joista eläimiä karkaa jatkossakin luontoon.

Rauhoittamattomien lajien jatkuvan lisäämisen sijaan, koko vanhanaikaisesta käsitteestä tulee luopua. Isokokoisten nisäkkäiden lopettaminen kenen tahansa toimesta, ilman metsästyskortin vaatimusta, voi johtaa vakaviin eläinsuojelulain rikkomuksiin. Tähän asti nisäkkäistä vain osa pienjyrsijöistä ovat olleet rauhoittamattomia.

Asetuksessa naakan pesimäaikaista rauhoitusta on tarkoitus säätää lyhyemmäksi kuin muilla rauhoittamattomilla lintulajeilla. Ehdotusta perustellaan sillä, että lyhyt rauhoitusaika vähentäisi naakkojen poikkeuslupien tarvetta pesimäaikana. Lintudirektiivin mukaisesti rauhoitusaikojen tulee käsittää niin muutto- kuin pesimäajan. Naakkojen kevätmuutto ajoittuu Suomessa 1.3.-30.4. väliselle ajanjaksolle ja lisääntymiskausi 20.4.-20.7. väliselle ajanjaksolle. Ehdotus jossa naakalle asetetaan rauhoitusaika 1.5.-10.7. väliselle ajanjaksolle on siten paitsi lintudirektiivin vastainen, myös epäeettinen. Suomessa joka
kolmas pesivä lintulaji on luokiteltu uhanalaiseksi. Jonkin lintulajin runsastuessa kehityksestä tulisi iloita, sen sijaan että lajin metsästystä lisätään, jotta kanta saadaan uudestaan vähenemään.

Lehtipuhaltimen käyttö metsästyksessä

Lehtipuhallin aiheuttaa voimakkaan jopa 115dB äänen, joka heikentää kuuloa. Asetuksen mukaisesti säännökset lehtipuhaltimien käytöstä (14 a §) poistettaisiin koskien supikoiraa, minkkiä ja pesukarhua. Lehtipuhaltimen käyttö metsästysasetuksessa tulee Luonto-Liiton mielestä kieltää. Eläinten pakottaminen pois pesistään ja piilopaikoistaan voimakasta ääntä käyttämällä lisää eläinten stressiä. Jos lehtipuhallinta saisi käyttää supikoiran ja minkin pyyntiin vuoden ympäri, kohdistuisi kyseinen pyyntitapa lisääntymisaikana myös esimerkiksi mäyriin ja kettuihin, jotka elävät luolastoissa. Tällöin kohteeksi joutuisi myös niiden pentuja.

Jousimetsästys

Luonto-Liitto ei hyväksy ehdotusta siirtää suurriistaa jousella metsästettäväksi. Jousimetsästys on kielletty monessa maassa ja lisää hiljaisuutensa vuoksi laittoman metsästyksen riskiä. Suomessa jousimetsästys hyväksyttiin vuonna 2017 koskemaan suurinta osaa riistaeläimistä. Jousimetsästys on vaikea ja haastava metsästysmuoto, johon liittyy suuri riski eläinten haavoittamiseen. Silti lapsetkin saavat aikuisen valvonnassa ampua eläimiä jousella. Jousiaseen käyttöä perustellaan esityksessä sillä, että se helpottaa hirvien metsästystä haastavilla alueilla kuten asutuksen läheisyydessä.
Jousen käyttö asuinalueiden läheisyydessä lisää asukkaiden turvattomuuden tunnetta, eikä sitä tule sallia. Haavoittumisen sattuessa jousiasetta ei pysty lataamaan tarpeeksinopeasti ja eläin voi päästä akenemaan. Tutkimukset osoittavat, että vain noin puolet jousella ammutuista eläimistä kuolevat nopeasti. Osuman pitäisi kohdistua suuriin verisuoniin, rintakehän elimiin tai neurologiseen keskukseen, mikä vaatii suurta taitoa.

Kultasakaali ja villisika

Asetuksessa elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä saisi käyttää kultasakaalin ja villisian pyydystämiseen. Kultasakaali lisättäisiin lisäksi riistaeläinlajeihin. Villisika ja kultasakaali ovat tulokaslajeja, eikä niitä ensisijaisesti tule metsästää.Kultasakaalin metsästyksen salliminen ja isokokoisten elävänä pyytävien loukkujen käyttö lisää merkittävästi riskiä suurpetojen ja jo nyt erittäin uhanalaisen suden laittomaan metsästykseen. Luonto-Liitto esittää, että kultasakaali tulee siirtää luonnonsuojelulailla rauhoitetuksi tai poikkeusluvilla metsästettäväksi.

Villisikojen pyynti loukulla voi vahingoittaa kohteeksi joutuneita yksilöitä niiden yrittäessä paeta suljetusta tilasta. Emon joutuessa loukkuun porsaat voivat jäädä ulkopuolelle aiheuttaen tarpeetonta paniikkia ja kärsimystä. Villisian pyyntiä loukuilla ja vastaavilla pyyntivälineillä ei tule sallia.

Hirvieläinten metsästykseen käytettävän ajavan koiran säkäkorkeuden nostaminen

Metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävän ajavan koiran säkäkorkeus nostetaan 39 senttimetriin. Asetuksessa todetaan, että muutos lainsäädännössä voi aiheuttaa ongelmia, sillä muutos sallisi myös ilmavainuisten ja nopeiden koirien käytön, mistä voi seurata eettisiä ongelmia esim. lumiolosuhteissa. Vaikka eläinsuojelullinen ongelma tiedostetaan etukäteen, aiotaan lakimuutos silti hyväksyä. Aikuisen metsäkauriin säkäkorkeus on vain noin 65 senttimetriä, vasat ovat tätäkin pienempiä. Metsästystapaa, joka voi tuottaa mittavaa kärsimystä, ei tule hyväksyä.

Ina Rosberg, puheenjohtaja, Luonto-Liitto ry
Lisätiedot: Christa Granroth, Luonto-Liiton susijaosto, c.granroth@gmail.com