Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Craig Jones

Luonto-Liitto kiittää maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: 

Ehdotettu karhunmetsästyskiintiö, joka käsittää 313 yksilöä on ylimitoitettu, eikä sitä pidä hyväksyä. Karhujen pyyntikiintiötä perustellaan karhukannan vakiinnuttamisella poronhoitoalueen ulkopuolelle nykyiselle tasolle, samalla kun pyrkimys on saada karhukanta leviämään laajemmalle alueelle.

Esityksen mukaan karhukanta sadaan leviämään tasaisesti maahan lisäämällä karhujen kuolleisuutta alueilla, joilla esiintyy runsaasti karhuja. Tavoite on ristiriidassa toimenpiteen kanssa. 

Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa on noin 2020-2130 karhua ja karhukanta on taantunut 5 % vuoden 2017 takaisesta arviosta. Lisäksi vuonna 2012 alkanut karhukannan kasvu on taittunut metsästyksestä johtuen. Karhu luokitellaan silmälläpidettäväksi lajiksi, eikä tavoitteen pidä olla kannan kasvun rajoittaminen ja pysäyttäminen.  

Esityksessä todetaan, että karhujen määrää voidaan kasvattaa alueilla joissa on sopivaa elinympäristöä, vähäistä ihmistoimintaa ja joissa väestöntiheys on pieni. Poronhoitoalue soveltuisi hyvin suurpetojen (ja metsäpeuran) elinympäristöksi, mutta lajien verotus on voimakkainta juuri poronhoitoalueella. Pyrkimys on pitää alueen petokannat mahdollisimman pieninä tai olemattomina porotalouden vahinkojen estämiseksi.

Karhunmetsästystä on esityksen mukaan tarkoitus kohdistaa metsäpeura-alueille, Metsäpeura Life -hankkeen nimissä Suomenselällä ja Kainuussa. On huomioitava, että metsäpeura kuuluu riistaeläimiin, joita saa metsästää vuosittain myönnetyillä pyyntiluvilla. Esimerkiksi vuosina 2016-2018 metsäpeuralle myönnettiin yhteensä 373 pyyntilupaa Suomen riistakeskuksen ylläpitämän riistaweb-palvelun tietojen mukaan. Samaan aikaan, kun villejä metsäpeuroja metsästetään, niitä myös siirtoistutetaan miljoonahankkeen myötä eläintarhasta luontoon. Metsästyksen sijaan villejä metsäpeuroja voisi nukuttaa ja siirtää niille alueille, joihin metsäpeura on tarkoitus palauttaa. Luonto-Liitto ei hyväksy suurpetojen vähentämistä Metsäpeura Life -hankkeen nimissä.  

Suomen pitää uudistaa metsästyssäädäntöä koskien metsästyskoirien käyttöä. Ruotsissa karhunmetsästyksessä saa käyttää korkeintaan kahta koiraa samanaikaisesti, koska koirilla tapahtuva metsästys aiheuttaa suurta stressiä kohteena olevalle karhulle.  

Myös karhunmetsästyksen ajankohtaan pitää tehdä muutos. Karhunmetsästyksen ei pidä jatkua syyskuun 30. päivän jälkeen, jotta karhuilla olisi mahdollisuus valmistautua rauhassa talviunta varten. Karhujen on todettu vetäytyvän talvipesille syys-marraskuun aikana, mutta nykyinen metsästysaika sallii karhunmetsästyksen lokakuun 31. päivään saakka. 

Luonto-Liiton näkemyksen mukaan karhunmetsästyskiintiöön pitää sisällyttää kaikki muu kuolleisuus ja poikkeusluvilla tapahtuva metsästys. 


Ina Rosberg, puheenjohtaja, Luonto-Liitto ry

Lisätiedot: Christa Granroth, Luonto-Liiton susijaosto, c.granroth@gmail.com