Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen 10 §:n muuttamisesta

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen 10 §:n muuttamisesta

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen 10 §:n muuttamisesta

Kärppäkuva: Christa Granroth

Luonto-Liitto katsoo, että on hyvä pienpetorautojen käyttöön on kiinnitetty huomiota.

Metsästysraudat ja erilaiset loukut sekä ansat ovat uhka luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille ja aiheuttavat eläimille tuskaa. Rautoihin jää kiinni myös muita eläinlajeja kuin niitä, joille pienpetoraudat on alun perin tarkoitettu.  

Rautojen käyttö on yleistynyt merkittävästi 1.6.2019 jälkeen, jolloin minkin ja piisamin luokitusta muutettiin haitalliseksi vieraislajiksi. Lainmuutoksen myötä kuka tahansa voi ostaa ja asettaa rautoja mailleen ympäri vuoden. 

Suomen metsästäjäliitto kampanjoi vieraslajipyynnin puolesta ja kampanja on kohdistettu erityisesti kesämökkiläisille, jotka voivat halutessaan ostaa Conibear-tyyppisiä pienpetorautoja verkkokaupoista ja hyvin varusteluista tavarataloista ja pyytää näillä minkkejä. Rautoja voidaan ilman kokemusta virittää ja asentaa maastoon väärin, jolloin sivusaaliin riski kasvaa. Tällainen toiminta on arveluttavaa. 

Pyyntirautoja on jäänyt karhujen raajoihin kiinni

Pyyntirautoihin jääneiden karhujen määrä on lisääntynyt vuoden 2019 jälkeen. Vuonna 2021 ammuttiin kolme karhua, joilla pyyntirauta oli syöpynyt raajaan. Myös tänä vuonna karhun raajaan on jäänyt kiinni pyyntirauta, jonka vuoksi karhu on ammuttu.  Luonto-Liitto katsoo, että metsästykseen tarkoitettujen ns. hetitappavien rautojen käytön pitää olla tiukasti luvanvaraista. Minkin rautapyynnin tulisi olla sallittua vain rajatusti ja tietyin ehdoin, esimerkiksi lintuluodoilla.

Pienpetoraudat eivät valikoi saalista

Esityksen mukaan pyyntirautojen suojarakenteen suuaukon läpimittaa muutettaisiin siten, että se olisi 6 cm tai 8 cm, mikäli raudat sijoitetaan yli 150 cm korkeuteen maanpinnasta.

Rautapyynnissä on olemassa aina ns. sivusaaliin riski, sillä raudat eivät valikoi saalista. Usein puissa olevat näädänpyyntiin tarkoitetut pyyntiraudat on sijoitettu suojarakenteeseen, joka muistuttaa ulkonäöltään linnunpönttöä. Rautoihin voi siten jäädä pöntöissä yöpyviä lintuja sekä esimerkiksi helmipöllöjä ja varpuspöllöjä, jotka mahtuvat 8 cm suuaukosta rautoihin. Suojarakenteiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät houkuttele lintuja.

Läpimitaltaan 20 cm rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Vuoden ympäri tapahtuva minkinpyynti kohdistuu siten myös kotoperäisiin lajeihin. Erityisen ongelmallista rautojen käyttö on poikasaikana, sillä ilman emoa poikaset nääntyvät nälkään. Rautojen ja muiden pyydysten käyttäminen tulisi olla kiellettyä aikana, jolloin poikaset ovat riippuvaisia emoistaan.

Uhanalainen hilleri pitää rauhoittaa metsästykseltä

Luonto-Liitto huomauttaa, että hilleri on uhanalainen laji, jota yhä saa metsästää vuoden ympäri (1.8.2021-31.7.2022). Hilleri pitää rauhoittaa metsästykseltä, sillä hillerikantaan kohdistuu myös runsasta tahatonta pyyntiä yksilöiden joutuessa minkinrautoihin. Lajin hävitessä luonnosta, sitä voi olla vaikea saada palautettua takaisin.

Vedenalainen rautapyynti on kiellettävä

Majavan metsästys on sallittua 30 cm läpimitaltaan olevilla raudoilla veden alla. Majavan on sopeutunut elämään vedessä ja pystyy siten pidättämään hengitystä pitkiä aikoja. Raudat eivät aina iskeydy kohteeseen kuolettavasti. Veden alla rautaan jäänyt majava voi kärsiä pitkään ja lopulta hukkua. Lisäksi isokokoiseen rautaan voi jäädä esimerkiksi saukko. Rautapyynti veden alla ja isokokoisten rautojen käyttö pitää kieltää kokonaan.

Luonnonvaraisten eläinten kärsimys on minimoitava

Kärsimyksen vähentämiseksi hetitappavat pyyntiraudat pitää tarkistaa riittävän usein. Tällä hetkellä vain elävänä pyytäviä loukkuja on tarkistettava kerran vuorokaudessa, kun taas pyyntirautoja suositellaan tarkastettavaksi kerran viikossa tai sitä harvemmin. Tarkistus tulisi säätää pakolliseksi siten, että rautojen asentaja on velvollinen tarkistamaan raudat kerran vuorokaudessa. Lisäksi loukut pitää merkitä yhteystiedoilla, jotta loukkujen valvonta olisi mahdollista.

Luonnonvaraisia eläimillä on paikkansa Suomen luonnossa ja eri lajeja on kohdeltava kunnioittavasti. Pienpetoraudat ovat este luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille.

Luonto-Liitto kannattaa kaikkien metsästysrautojen kieltämistä lainsäädännöllä ja humaanien tapojen etsimistä villieläinkantojen hoitamisessa ja korostaa kotoperäisten petoeläinten merkitystä vieraslajien leviämisen hillitsemisessä.


Kunnioittavasti,


Sami Säynevirta

Järjestöpäällikkö

Luonto-Liitto ry

 

Mari Nyyssölä-Kiisla

Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja

Puh. 045 126 8068

susiryhma@luontoliitto.fi

 

Lisätiedot:

Christa Granroth

Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen

c.granroth@gmail.com