Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Luonto-Liiton lausunto koskien karhukannan sääntelyä

Kuva: Christa Granroth

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: 

Ehdotettu karhunmetsästyskiintiö on ylimitoitettu, eikä sitä tule hyväksyä. Karhujen pyyntimäärän nostoa perustellaan karhukannan vakiinnuttamisella ja karhujen vaikutuksella hirvieläinkannoille. Hirvieläinten luontaisten saalistajien poisto lisää hirvieläinten määrää, joiden kannankasvua samaan aikaan pyritään hillitsemään myöntämällä enemmän pyyntilupia. Luonto-Liiton mielestä karhukannan vähentäminen hirvieläimiin vedoten on ristiriitainen. 

Karhukannan vakiinnuttamisella tarkoitetaan esityksessä tasaisempaa maantieteellistä levinneisyyttä, jolloin alueille ei pääse syntymään ylitiheää karhukantaa. Ylitiheää karhukantaa ei luonnollisesti synny, koska karhut tarvitsevat elintilaa ympärilleen. Alueilta missä karhuja on enemmän syntyy muuttovoittoa alueille missä karhuja on vähemmän. Esityksen mukaan karhukanta sadaan leviämään tasaisesti maahan lisäämällä karhujen kuolleisuutta alueilla joilla esiintyy runsaasti karhuja. Tavoite on ristiriidassa toimenpiteen kanssa.    

Karhuja on esityksen mukaan tarkoitus vähentää myös metsäpeura-alueilta ja Metsäpeura Life -hankkeen nimissä. On huomioitava, että metsäpeura kuuluu riistaeläimiin, joita saa metsästää vuosittain myönnetyillä pyyntiluvilla. Esimerkiki vuonna 2017 myönnettiin yhteensä 74 pyyntilupaa Suomen riistakeskuksen ylläpitämän riistaweb-palvelun tietojen mukaan, joista 22 lupaa käytettiin. Samaan aikaan, kun villejä metsäpeuroja metsästetään, niitä myös siirtoistutetaan miljoonahankken myötä eläintarhasta luontoon. Luonto-Liitto ei hyväksi suurpetojen vähentämistä Metsäpeura Life -hankkeen nimissä.   

Suomen tulisi uudistaa metsästyssäädäntöä koskien metsästyskoirien käyttöä. Ruotsissa karhunmetsästyksessä saa käyttää korkeintaan kahta koiraa samanaikasesti, koska koirilla tapahtuva metsästys voi aiheuttaa suurta stressiä kohteena olevalle karhulle.  

Suuremman karhunmetsästyskiintiön myötä myös arvaamattomasti käyttäytyvien haavoitettujen karhujen määrä tulee kasvamaan, joka aiheuttaa kärsimystä yksilöille ja turvallisuusriskin luonnossa liikkuville. Ruotsalaisen selvityksen mukaan 337 ammutusta karhusta jopa 32 % haavoittui. Karhunmetsästyksen yhteydessä jäljestyspartion tulisi olla saatavilla kahden tunnin sisällä. 

Myös karhunmetsästyksen ajankohtaan tulisi tehdä muutos. Karhunmetsästyksen ei tulisi jatkua syyskuun 30 päivän jälkeen, jotta karhuilla olisi mahdollisuus valmistautua rauhassa talviunia varten. Karhujen on todettu vetäytyvän talvipesille syys-marraskuun aikana, mutta nykyinen metsästysaika sallii karhunmetsästyksen lokakuun 31 päivään saakka. 

Luonto-Liiton näkemyksen mukaan karhunmetsästyskiintiöön tulee sisällyttää kaikki muu kuolleisuus ja poikkeusluvilla tapahtuva metsästys. 

Viitteet: 

  1. http://bearproject.info/wp-content/uploads/2014/07/2008-Stokke-Arnemo_Bjornjakt_VaraRovdjur.pdf 

 

Ina Rosberg, puheenjohtajaLuonto-Liitto ry 

Christa GranrothLuonto-Liiton suurpetojaoston jäsen 

 

Lisätiedot: 

Christa Granroth 

c.granroth@gmail.com 

susiryhma@luontoliitto.fi