Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto koskien säännöksiä vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineistä ja menetelmistä

Luonto-Liiton lausunto koskien säännöksiä vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineistä ja menetelmistä

Luonto-Liiton lausunto koskien säännöksiä vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineistä ja menetelmistä

Kuva: Christa Granroth

Supikoira ja minkki ovat vakiintuneet osaksi Suomen luonnon eläimistöä, eikä lajeja nykyisellään enää saa poistettua luonnosta. Lajien säätäminen rauhoittamattomiksi, ilman pyyntiä rajoittavaa rauhoitusaikaa ei vaikuta pelkästään kohdelajeihin, vaan kaikkiin pienpetoihin ja myös muihin petoeläimiin. Jopa petolinnut voivat pesintäaikana joutua elävänä pyytäviin loukkuihin, mikä vaikuttaa poikasten selviytymiseen.  

On hyvä että metsästyslain (615/1993) 33§ 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä ei saa käyttää eläinten tappamiseen. Myrkky ja myrkytetyt sekä tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit aiheuttaisivat luonnossa mittavaa vahinkoa joka vaikuttaisi koko ravintoketjuun ja aiheuttaisi vaaraa myös ihmisille. Tainnuttavat ja tappavat elektroniset laitteet ja sähkölaitteet eivät myöskään sovellu isokokoisten nisäkkäiden lopetukseen.  

On hyvä ettei rautojen käyttöä sallita supikoiran ja pesukarhun pyyntiin. Läpimitaltaan 20cm olevia rautoja saa kuitenkin yhä käyttää maalla uhanalaisen hillerin, kärpän, näädän, oravan ja minkin pyydystämiseen. Rautojen käyttö veden alla on sallittu majavan, piisamin ja minkin metsästyksessä ja esityksen mukaisesti myös rämemajavan pyynnissä. Isokokoiset läpimitaltaan 30cm olevat majavanraudat aiheuttavat merkittävän vaaraan esimerkiksi saukoille, jotka voivat kuolla pyydyksiin. Isokokoisten rautojen avulla tapahtuvaa pyyntiä veden alla tulee kieltää. Myös maalla käytettävien hetitappavien rautojen käyttö on kyseenalaista, sillä raudat eivät valikoi saalista. Rautoihin kuolee siten myös rauhoitettuja eläimiä. Hilleri on luokiteltu uhanalaiseksi (VU) lajiksi, jota kuitenkin yhä saa metsästää vuoden ympäri, poikkeuksena naaras jota poikaset seuraavat. Norjassa hillerillä on sama uhanalaisuusluokitus kuin Suomessa, ja laji on kokonaan rauhoitettu. Hilleri tulee rauhoittaa metsästykseltä myös Suomessa viipymättä 

Esityksen mukaan rauhoittamattomien eläinten pyyntivälineitä ja menetelmiä voitaisiin käyttää myös vieraslajien kohdalla. Nämä käsittäisivät yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa, keinotekoisia valonlähteitä ja kohteita valaisevia laitteita sekä peilejä ja muita häikäiseviä laitteita sekä ääntä synnyttäviä koneellisia laitteita ja lehtipuhaltimia. Kyseisten menetelmien käytön salliminen nisäkkäiden metsästyksessä lisäisi merkittävästi laittoman metsästyksen mahdollisuuksia Suomessa missä metsästysharrastuksen valvonta on olematonta. Koska vieraslajeilla ei olisi rauhoitusaikaa, saisi näitä kyseenalaisia pyyntivälineitä käyttää vuoden ympäri.  

Lehtipuhaltimen käyttö metsästysasetuksessa tulee kieltää kokonaan. Eläinten pakottaminen pois pesistään ja piilopaikoistaan voimakasta ääntä käyttämällä lisää eläimen stressiä. Jos lehtipuhallinta saisi käyttää supikoiran ja minkin pyyntiin vuoden ympäri, kohdistuisi kyseinen pyyntitapa lisääntymisaikana myös esimerkiksi mäyriin ja kettuihin, jotka elävät luolastoissa. Tällöin kohteeksi joutuisi myös niiden pentuja. 

Luonto-Liitto huomauttaa jalkanarun käytöstä talviaikaan ketunmetsästyksessä, joka tulee kieltää. Pyyntitapa aiheuttaa stressiä ja kärsimystä eläimelle, joka lumipeitteisessä maastossa joutuu kuluttamaan paljon energiaa päästääkseen liikkumaan eteenpäin jalkaan takertuneen painon ja jalkanarun vuoksi. Eläin joutuu lopulta uuvuttavaan koetukseen takerruttuaan jalkanarusta kasvillisuuteen, jossa eläin joutuu kärsimään pitkään, sillä laki velvoittaa  tarkistamaan vain kerran vuorokaudessa jos jalkanaru on hävinnyt paikasta johon se on viritetty. Myös jalkanaruun takertuneen eläimen löytäminen voi olla vaikeaa. Lisäksi myös isokokoisemmat petoeläimet voivat jäädä jalkanaruun kiinni. 

Luonto-Liitto huomauttaa näädänpyyntiin liittyvästä epäkohdasta. Metsästysasetuksen mukaisesti raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa muille kuin pyydystettäville  eläimille. Kuitenkin näädänpyynnissä käytetään yleisesti telkänpönttöjä ja linnunpönttöjä muistuttavia loukkuja, joihin hetitappavat raudat on sijoitettu. Linnunpönttöjen ja niitä muistuttavien loukkujen käyttö metsästyksessä pitää kieltää viipymättä. Kyseinen pyyntimenetelmä aiheuttaa mittavan vaaran kaikille koloissa yöpyville ja pesiville linnuille.  

Esityksen mukaisesti minkkiä ja piisamia saisi ampua ilma-aseella, vaikka esityksessä todetaan, ettei ilma-ase sovellu isokokoisten nisäkkäiden tappamiseen.  

Metsästyslain 25 §:n mukaisesti eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä asuinrakennusta, ellei rakennuksen omistaja tai haltija anna tähän nimenomaista lupaa. Luonto-Liitto ei hyväksy esitystä, jossa metsästyslain 25§ ei sovellettaisi vieraslajeihin, joita ammuttaisiin elävänä pyytäviin loukkuihin esim. taajamissa. Esityksen voi katsoa olevan perustuslain vastainen. Perustuslain 10§ yksityiselämän suojasta säädetään, että jokaisen kotirauha on turvattu. Eläinten ampuminen talojen läheisyydessä, ilman rakennuksen tai haltijan suostumusta aiheuttaa vaaratilanteita, ristiriitoja ja turvattomuuden tunnetta. Aseiden käyttöä ja metsästysharrastusta ei tule sallia taajamissa tai asutuksen läheisyydessä 

 

Ina Rosberg, puheenjohtaja, Luonto-Liitto ry 

 

Lisätiedot: Christa Granroth, Luonto-Liiton susiryhmä, c.granroth@gmail.com