Sijainti: Pääsivu / Blogi / Susiryhmän mielenosoitus Säätytalolla 25.5.

Susiryhmän mielenosoitus Säätytalolla 25.5.

Susiryhmän mielenosoitus Säätytalolla 25.5.

Kuva: Joonas Kankkunen

Kävimme osoittamassa mieltä säätytalolla hallitusneuvottelujen aikana 25.5.2011. Nopealla varoitusajalla järjestettyyn mielenilmaukseen ei ehditty edes hakea poliisin lupaa, mutta paikalle saapuneen poliisipartion nuorempi konstaapeli osoitti tukensa ryhmällemme.

Pidimme banderolleja pari tuntia hallitusneuvottelijoiden edessä, jaoimme materiaalia paikalle saapuneille neuvottelijoille ja medialle ja esitimme alla olevat vaatimukset uudelle hallitukselle:

Luonto-Liiton susiryhmän vaatimukset uudelle hallitukselle 25.5.2011

Luonto-Liiton susiryhmän mielestä uuden hallituksen tulisi ottaa hallitusohjelmassaan huomioon uhanalaisten nisäkkäidemme tilanne. Erityisen huolestunut ryhmä on suden ja ahman tilanteesta.

Susi kuuluu Suomessa erittäin uhanalaisiin lajeihin, kun taas ahma siirtyi uusimmassa luokituksessa erittäin uhanalaisista äärimmäisen uhanalaisten lajien joukkoon. (Suomen lajien uhanalaisuuden punainen kirja (Ympäristöministeriö 2010) http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371160&lan=fi )

Erityisesti sudesta ryhmä toteaa seuraavaa: Suden suojelua voidaan perustella EU:n luontodirektiivin vaatimuksilla. Euroopan Unionin luontodirektiivissä susi kuuluu tiukkaa suojelua edellyttäviin eli luontodirektiivin IV liitteen lajeihin.

Susikannan hoitosuunnitelmasta (2005) http://www.mmm.fi/tiedoteliitteet/Sudenhoitosuunnitelma.pdf

Suomen susikannan hoidon ja suojelun perustavoitteena on säilyttää susikanta suotuisalla suojelun tasolla.

7.2 Suotuisa suojelun taso

Hoitosuunnitelmassa suotuisan suojelun tasoa tarkastellaan EU:n luontodirektiivin vaatimusten kautta. Luontodirektiivin mukaan lajin suojelun taso katsotaan suotuisaksi, kun:

-kyseisen lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että tämä laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä
elinkelpoisena osana, ja

-lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, ja

-lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö.

Susikannan efektiivinen populaatiokoko eli lisääntyvien susien määrä ei saisi jäädä alle 50
yksilön. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 150–200 suden kokonaispopulaatiota.

Susikanta on vuodesta 2006 pienentynyt, kannan ollessa nyt noin 135-145 yksilöä koko maassa (RKTL 2011). Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriö antoi vuonna 2010 jopa 22 sudenkaatolupaa. Susiryhmän mielestä susille ei tulisi myöntää yhtään ministeriön kaatolupaa niin kauan kuin susi on maassamme erittäin uhanalainen laji.

Lisätietoja

www.luontoliitto.fi/susiryhma

Susikampanjavastaava Aura Yliselä / Luonto-Liitto:
aura.ylisela[at]luontoliitto.fi / 044 51 66 227

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
« syyskuu 2016 »
syyskuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930