Sijainti: Pääsivu / Blogi / "Susien jäljillä ensimmäistä kertaa"

"Susien jäljillä ensimmäistä kertaa"

Oletko koskaan nukkunut teltassa alueella, jossa asustaa susia?

Meille Luonto-Liiton susiryhmäläisille tuli siihen mahdollisuus, kun kahdeksan aktiiviamme lähti viikonloppuretkelle susiperheen naapuriin. Toiveissamme oli oppia susista lisää ja mahdollisesti jopa kuulla susien ulvontaa.

Kohteeseen saavuttuamme lähdimme pian telttaleirin pystytyksen jälkeen ensimmäiselle vaellukselle lähimetsiin. Reittimme varrelta löytyi useitakin merkkejä susista, muun muassa tassunjälkiä. Kulkiessamme eräällä hiekkatiellä havaitsimme ensin muutamia samaan suuntaan kulkevia susien jälkiä. Yhtäkkiä niitä oli koko hiekkatien leveydeltä ja ne kertoivat meille hauskaa tarinaa: sudet olivat ryhtyneet leikkiin ja vallatonta peuhaamista oli jatkunut hyvän matkaa.

Vaelluksen aikana löysimme myös useita susien jätöksiä. Opimme arvioimaan jätösten väristä ja koostumuksesta kuinka vanhasta tuotoksesta on kyse.

 

Koska oli ihan mahdollista, että susilauma ulvoisi lähialueella, kuulostelimme yöllä metsän ääniä pikkutunneille asti, mutta kuulimme vain sateen ropinaa. Ehkäpä sudet olivat tuona yönä aloillaan ja pitivät sadetta metsän siimeksessä – kuten mekin metsän laidassa.

Seuraavan päivän vaelluksella teimme hienon susiin liittyvän löydön, joka muistutti minua kotona olevista koiristani. Eräässä hiekkapenkereessä nimittäin huomasimme susien kaivaman kuopan. Kuopan pohjalla näkyivät pienten tassujen kynnenjäljet. Näin mielessäni nuoret sudet, jotka hiekka pöllyten olivat askarrelleet kuopankaivuuhommissa. Omat koirani tekevät samoin.

Susiretki oli toivottavasti ensimmäinen monista. Oli hienoa oppia lisää susista ja tutustua muihin susista välittäviin ihmisiin. Palasin kotiin monia upeita havaintoja, kokemuksia, elämyksiä ja ystäviä rikkaampana. Sain myös uusia näkökulmia luontevaan rinnakkaiseloon suden kanssa. Suden naapurina voi elää aivan rauhallisin mielin.

Teksti ja kuvat: Johanna Oksanen