Sijainti: Pääsivu / Blogi / Suden Aika jäsenkirje 2021

Suden Aika jäsenkirje 2021

Suden Aika jäsenkirje 2021

Kuva: Christa Granroth

Milloin sudella on oikeus olla susi?

Susiasioista kiinnostuneet ovat viime kuukausina joutuneet seuraamaan kilpajuoksua luonnonsuojelijoiden, kaatolupien hakijoiden, Suomen riistakeskuksen ja hallinto-oikeuksien välillä. Tänä vuonna on myönnetty jo kaksi kiistanalaista lupaa kahdelle susilaumalle ja aihe on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Vuoden 2021 alussa myönnettiin kaksi sudenkaatolupaa kahdelle neljän suden laumalle Pohjois-Pohjanmaan Haapajärvellä ja Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Haapajärven lupaa haettiin metsästyskoiravahinkojen takia. Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemän valituksen johdosta hallinto-oikeus asetti luvan täytäntöönpanokieltoon. Haapajärvellä tilanne näyttääkin nyt rauhoittuneen, koska hirvenmetsästys ei ole enää ajankohtaista ja susista on tehty vain jälkihavaintoja. Vaikka Tohmajärvenkin kaatolupa asetettiin lopulta täytäntöönpanokieltoon, tarina jatkui susien kannalta surullisesti. Laumaa koskevasta täytäntöönpanokiellosta huolimatta kaksi yksittäistä sudenkaatolupaa myönnettiin. Luvat myönnettiin pikaisesti ja vaikka niitä koskevat täytäntöönpanokiellot astuivat voimaan lähes yhtä nopealla aikataululla, molemmat sudet ehtivät menettää henkensä. Toinen susista kitui haavoitettuna vuorokauden, ennen kuin suurriistavirka-apu lopulta ampui suden poliisin määräyksestä.

 

Miten on mahdollista, että Suomen riistakeskus voi myöntää EU:n luontodirektiivin vastaisesti useita sudenkaatolupia, kun hallinto-oikeus on järjestelmällisesti asettanut niitä toimeenpanokieltoon? Onko tämä uusi toimintamalli, kunnes saamme hallinto-oikeudelta lopullisia päätöksiä, tai että EU puuttuu direktiivin rikkomiseen? SusiLIFE -hanke julkaisi 27.1. 2021 raportin , jossa kerrotaan miten eläintilalliset suhtautuvat kotieläintensä suojaamiseen. Osa tilallisista oli tyytyväisiä petoaitoihin (aitatarpeet on mahdollista saada ilmaiseksi riistakeskukselta) ja niiden tuomaan mielenrauhaan. Petoaita suojaa kotieläimiä niin susilta kuin muiltakin pedoilta, unohtamatta kotieläimiä uhkaavia vieraita koiria. Toiset vastanneista taas olivat sitä mieltä, että susien tappaminen on ainoa hyvä keino suojata kotieläimiä, koska esimerkiksi noin 4-5 kertaa kasvukaudella suoritettava aidan kunnossapito kasveja niittämällä tai eläinten siirto yöksi suojaan olisi heille liian työlästä. Miksi osa eläinten omistajista kokee, ettei heillä itsellään ole velvollisuutta suojata eläimiään? Monessa EU-maassa ei makseta petokorvauksia, mikäli ennaltaehkäiseviä toimia ei ole suoritettu. Direktiivin mukaan suden tappamisen pitää olla viimeinen vaihtoehto ja kaikki mahdolliset ennaltaehkäisevät toimet pitää tehdä ensin.


Suomessa koiravahingot (39 kpl kuolemia ja 15 kpl loukkaantumisia 2020 ) ovat olennaisin syy sille, miksi sutta vihataan niin paljon, ja miksi sudenmetsästys halutaan taas aloittaa vuosien 2015-2016 epäonnistuneen kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen. Metsästyskoiratilanne on tällainen pääasiallisesti Pohjoismaissa, koska muualla Euroopassa ei koirametsästystä toteuteta samalla tavoin. Joidenkin mielestä susi ei saisi liikkua edes haja-asutusalueella. Ei vaikka susi olisi vain läpikulkumatkalla tai lähellä olisi ruokahoukuttimia, kuten pienpetohaaskoja. Suden pitäisi ymmärtää, ettei yksin irrallaan olevan koiran kimppuun saa käydä. Ei, vaikka susi olisi nälkäinen ja sen lauma olisi hajotettu. Ei, vaikka koira seuraisi sutta tai tunkeutuisi sen reviirille, tai sitä olisi ajatettu koirilla. Ei, vaikka suden luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu reviirille tulleen vieraan suden kimppuun käyminen ja jopa tappaminen. Näiden ihmisten mielestä suden pitäisi pysyä erämaassa, mutta paljonko Suomessa on lopulta metsiä, joita eivät halkoisi metsäautotiet tai alueita, joissa ihmiset eivät liiku? Suden pitäisi olla käytännössä näkymätön, äänetön ja syödä vain haitallisia vieraslajeja, jotta osa ihmisistä voisi hyväksyä sen olemassaolon. Näin ei voi olla. Suden pitää saada olla ja elää. Sudella on oikeus olla susi. Susi on avainlaji, joka on koko ekosysteemille ja sen eliöille tärkeä. Meillä on velvollisuus suojella sutta.

 

Mari Nyyssölä-Kiisla, puheenjohtaja

Luonto-Liiton susiryhmä

Suden Aika 2021 sivu 1 (jpeg)

Suden Aika 2021 sivu 2 (jpeg)

 

Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji ja tarvitse apuasi. Muistithan maksaa tukimaksun 2021!