Sijainti: Pääsivu / Blogi / Salakaadot seis -vetoomuksen luovutustilaisuus

Salakaadot seis -vetoomuksen luovutustilaisuus

Luonto-Liiton susiryhmä järjesti 21.9. tilaisuuden, jossa lähes 4500 nimeä sisältävä susien salametsästyksen vastainen vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministeriön edustajalle, valtiosihteeri Risto Artjoelle. Luonnontieteellisen museon kahvilassa pidettyyn vetoomusluovutukseen kokoontui poliitikkoja, ympäristöväkeä ja toimittajia.

Susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen kertoi alkajaisiksi Suomen susikannan vaikeasta tilanteesta. Kehitys on ollut hälyttävää, sillä viimeisen viiden vuoden aikana susien määrä on puolittunut. Asiaan on Lyytisen mukaan aiemmin liittynyt salailua ja ongelman kiistämistä, mutta äskettäinen maa- ja metsätalousministeriön lausunto, jossa salametsästys myönnetään susikannan pienenemisen syyksi, ansaitsee kiitosta.

Allekirjoitusten keräämisessä mukana olleen kosmetiikkayritys Lush Finlandin PR-päällikkö Niina Kalavainen kertoi susikampanjan saaneen asiakkailta erittäin positiivista palautetta ja herättäneen huomiota ulkomaillakin. Yhteistyöprojekti susiryhmän kanssa oli Lushille ensimmäinen laatuaan. Kalavainen totesi kampanjoinnin osoittaneen, että myös liiketoiminnassa voi olla kannattavaa haastaa ihmisiä ottamaan kantaa.

Kuva: Rita Miklán

Valtiosihteeri Artjoki, joka otti vetoomuksen vastaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen puolesta, piti elinvoimaisen susikannan ja maaseudun väestön yhteiseloa mahdollisena. Hän korosti konfliktitilanteiden paikallistasoisia ratkaisuja, ja vetosi aktivistien talkoohenkeen petoaitojen pystytyksessä. Artjoki piti tärkeänä, että asenteiden kovenemista puolin ja toisin pyritään välttämään. Tähän Lyytinen vastasi, että vaikka tilalliset ottavat yleensä mieluummin yhteyttä ministeriöön kuin aktivisteihin, yhteistyötä petoaitojen pystytyksessä on tehty. Ongelmana on kuitenkin se, että aitojen saaminen on koettu hankalaksi.

Lyhyen puheenvuoron käyttänyt Kristillisdemokraattien ja sisäasiainministeriön edustaja Asmo Maanselkä piti yhteistyötä tilallisten kanssa hienona asiana. Maanselkä kannusti myös lähettämään ministeriöön aloitteita, jotka voisivat auttaa salametsästyksen vastaisessa toiminnassa. Hän totesi salametsästyksen olevan rikollista toimintaa, johon täytyy ehdottomasti puuttua. Lyytisen mukaan ihmiset eivät useinkaan koe helpoksi kertoa viranomaisille kotiseudullaan harjoitettavasta salametsästyksestä.

Puheenvuorojen jälkeen esitetyissä kommenteissa Artjoelta perättiin konkreettisia toimenpiteitä susikannan elvyttämiseksi. Artjoki puolusti maa- ja metsätalousministeriön satsauksia salametsästyksen vastaiseen toimintaan ja konfliktinhallintaan keinoina, joita on syytä hyödyntää jatkossakin.

Biologi Riku Kajander korosti kommentissaan suurpetojen ekologista merkitystä, jonka tulisi näkyä myös päätöksenteossa. Artjoen mielestä ministeriön näkemys ekologiasta ottaa tämän huomioon, pitäen elinvoimaisia petokantoja yhteensopivana maaseudun elinkeinojen kanssa.

Kuva: Rita Miklán

Keskustelussa tuli esille myös tilanne pohjoisen Suomen poronhoitoalueella, jossa susille on yhä myönnetty kaatolupia petovahinkojen perusteella. Tässäkin tapauksessa Artjoki piti keskustelua paikallisten kanssa ensiarvoisen tärkeänä, mutta totesi, etteivät porot ja sudet sovi hyvin yhteen.

Teksti: Ilkka Hiltunen
Kuvat: Rita Miklán

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
« syyskuu 2016 »
syyskuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930