Sijainti: Pääsivu / Blogi / Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen: ”Suden lopettamispäätös on aina viimeinen keino.”

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen: ”Suden lopettamispäätös on aina viimeinen keino.”

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen: ”Suden lopettamispäätös on aina viimeinen keino.”

Kuva: Creativecommons Dreamstime.com

Maamme suurpedoista susi herättää yhä eniten tunteita. Uskomukset ja pelot vaikuttavat suhtautumiseen sutta kohtaan, vaikka varsinaisia fyysisiä konflikteja ei ihmisen kanssa ole ollut yli sataan vuoteen. Toinen tärkeä vaikuttava tekijä on media, joka ajoittain tuntuu olevan osa ongelmaa.

Luonto-Liitto pyysi ja sai poliisin näkökulman valottamaan suden vaikeata asemaa: miten poliisin lupakäytäntöön on vaikuttanut EU:n komission tuomioistuimen ennakkoratkaisu, jota KHO pyysi koskien Pohjois-Savon seitsemää kaatolupaa vuodelta 2016.

-    Poliisin susia koskevissa päätöksissä vaikuttaa sekä EU- että kansallinen lainsäädäntö, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen tähdentää.

Poliisihallituksessa on parasta aikaa käynnissä ”poliisin toiminta suurpeto -ja villisikatehtävissä”-ohjeen päivitys. Päivityksen yhteydessä tarkastetaan kansalliset ja kansainväliset oikeusohjeet sekä niiden vaikutukset poliisin päätöksiin.

Tehtävien monipuolistuminen useilla eri aloilla on herättänyt kysymyksiä siitä, miten susien kaatolupia koskeviin haasteisiin voidaan vastata.

Toimintalinjoissa korjattavaa

Rikosylikomisario Pohjolainen painottaa, että muun muassa poliisihallinnon sisäisten ohjeistusten kautta poliisin suorituskyky suurpetotehtävien hoidossa Suomessa yhdenmukaistuu jatkuvasti. Myös yhteistyö poliisin ja Suomen Riistakeskuksen kesken suden aiheuttamien konfliktien hoitamisessa paranee.

-     Joka tapauksessa, jos poliisi päätyy lopettamaan suden, sen tulee olla aina viimeisin keino, Pohjolainen jatkaa. 

Suomen Riistakeskus on ottanut tiukan linjan kaatolupiin. Eräät metsästäjäpiirit kokevat, että poliisin luvat olisivat helpompi tie suden lopettamiseen.

-    Toki tällaisen vaikutelman voi saada, jos seuraa pelkästään julkista keskustelua. Suden kannanhoitosuunnitelmassa (marraskuu 2019) mainittu tehtäväjako helpottaa kaikkia toimijoita ymmärtämään, kuka vastaa mistäkin suden aiheuttamasta konfliktista. Itäisessä Suomessa tämä on jo näkynyt selvästi, ja päätösten painopiste on siirtynyt sovitun mukaisesti Riistakeskukselle. Se on erinomainen asia, Pohjolainen toteaa. 

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen (Kuva: Punamusta media OYJ)

Alueellisia eroja karkotuksessa

Koska susien esiintymisen painopiste on siirtynyt viimeisen 3-5 vuoden aikana idästä länteen, ovat konfliktit siirtyneet alueille, joissa susia ei ole esiintynyt sataan vuoteen. Näillä uusilla esiintymisalueilla väestöä on enemmän kuin Itä-Suomessa, ja tämän myötä havaintojen määräkin on noussut.

-      Läntisestä Suomesta kuitenkin puuttuvat lähes kokonaan yhtenäiset erämaa-alueet, joten sudet välillä väistämättä alistuvat ihmistoiminnalle. Jo muutaman sukupolven aikana tulemme näkemään susilta yhä rohkeampaa ja pelottomampaa käytöstä ihmistä kohtaan. Sama ilmiö näkyy jo joillakin karhuyksilöillä karhukannan kasvaessa, Pohjolainen pohtii.

Susien karkotus on ollut niin sanottu ”kuuma peruna” jo jonkin aikaa. Karkotukset eivät aina ole toimineet toivotulla tavalla ja myös metodit ovat olleet puutteellisia. Ilmaan ampuminen ja huutaminen ei aina tehoa: entä fyysisen kivun vaikutus?

-    Poliisin valtakunnallisessa suurpeto-ohjeessa vaihtoehtoisina karkotuskeinoina on mainittu muun muassa kipua tuottavat esineet, kuten kumiluodit tai -haulit sekä FN3030-karkoituslaite. Jos on toiminnallisesti mahdollista, niitä tulee pyrkiä käyttämään karkotusten yhteydessä. ylikomisario Pohjolainen kertoo.

Media ongelmana?

 Viime aikoina varsinkin Turun tapaus 25.4.2020 ihmetytti monia. Turussa oli havaittu susi, ja poliisi opasti ihmisiä soittamaan 112:een susihavainnoista.

Maa- ja metsätalousministeriön Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan sudet voivat tulla lähelle asuin- tai eläintuotantorakennuksia, joko ajautumalla tai hakeutumalla. Usein vierailut tapahtuvat öisin. Tämä ei ole epätavallista suden käytöstä.

-      Jossakin tilanteessa poliisin on tarpeellista tiedottaa esimerkiksi sosiaalisen media kautta sudesta, jos siitä halutaan paikkatietoa taajama-alueelta karkottamisen toteuttamiseksi, Pohjolainen tähdentää.

Susi synnyttää suurpedoista eniten mediakeskustelua. Itä-Suomessa lehdistö on jo tottunut susiin, eikä etusivulle enää riitä otsikoita. Läntisen Suomen media kirjoittaa sen sijaan aktiivisesti lähes kaikesta, mikä liittyy susiin, pääasiassa negatiiviseen sävyyn. Usein kaatolupien saamisen vaikeutta ihmetellään ja harmitellaan. Ehkä Suomen Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikön Mikael Luoman ohjetta kannattaisi kuunnella:

-      Todennäköisesti sudet ovat kuitenkin osa pysyvää lajistoamme ja niiden kanssa on opittava elämään, Luoma painottaa.

 

Teksti: George Kopteff (Luonto-Liiton susiryhmän sidosryhmävastaava)