Sijainti: Pääsivu / Blogi / On aika nähdä suden tärkeys ekosysteemille

On aika nähdä suden tärkeys ekosysteemille

Lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n (Intergovermental Panel on Climate Change) raportti sai monet havahtumaan ilmastonmuutoksen etenemisen nopeudesta.
On aika nähdä suden tärkeys ekosysteemille

Kuva: Teppo Lahti

Keskustelu keskittyi pääosin hiilinieluihin ja päästörajoituksiin, kun biodiversiteetin köyhtyminen ja selkärankaisten yhä nopeneva tuhoutuminen jäivät vähemmälle huomiolle.

Vuosien 1970 -2012 välillä selkärankaisista on menetetty n. 60%.  Toukokuussa 2018 mm. The Guardian uutisoi siitä, että ihmiset ovat tuhonneet 83 % villeistä nisäkkäistä. Näiden uutisten jälkeen ei pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi, että luontoa ja villieläimiä on pakko suojella, etteivät ne tuhoudu kokonaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta päättäjät ovat Suomessa leikanneet luonnonsuojelutoiminnalta varoja ja suurpedot – etenkin susi – nähdään pääosin vain haitallisina ihmisille. Salametsästystä esiintyy edelleen jatkuvasti ja jotkut vaativat kokeiluksi tarkoitetun kannanhoidollisen metsästyksen jatkuvan. Tutkimukset osoittavat, ettei metsästys vähennä pelkoja tai vihaa ja se saattaa jopa lisätä petovahinkoja, etenkin jos laumasta tapetaan alfanaaras. Susi saa kohtuuttoman paljon huomiota mediassa ja valitettavan usein se esitetään huonossa valossa. Sudesta on tehty poliittinen eläin ja siihen kohdistetaan kaikki viha yhteiskuntaa ja päättäjiä kohtaan – suden voi käydä salakaatamassa helpommin kuin muuttaa yhteiskunnan rakennetta.

Suomalaisten olisi korkea aika havahtua siihen, että susi on ”vain” villieläin muiden joukossa. Sillä (kuten kaikilla alkuperäislajeilla) on oma tärkeä roolinsa ekologiassa. Sudet valitsevat sorkkaeläimistä saaliikseen vanhat, nuoret, heikot ja sairaat yksilöt ja edistävät näin sorkkaeläinten terveyttä ja samalla sudet säätelevät sorkkaeläinten määrää ja levinneisyyttä. Ja esimerkiksi uhanalainen ahma hyötyy suuresti susista: ahma on muita suurpetoja kömpelömpi metsästäjä ja raadonsyöjänä se hyödyntää ravintona susien kaatamia eläimiä.  Sudet pitävät myös pienpetojen määrät kurissa; niillä alueilla Euroopassa, jonne susi on levittäytynyt uudelleen, sen on huomattu rajoittaneen mm. kultasakaalien (joista Suomessa on nyt huolestuttu, vaikkei laji ole vielä levinnyt Suomeen), kettujen ja supikoirien määriä. Euroopassa harmaasusi on myös villisikojen tärkein saalistaja. Tässä vain muutamia syitä, miksi geneettisestikestävä susikanta olisi tärkeää saada myös Suomeen. Susi on edelleen luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

 

Mari Nyyssölä-Kiisla

Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja

« huhtikuu 2019 »
huhtikuu
matiketopelasu
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
2930