Sijainti: Pääsivu / Blogi / Mikä on häirikkösusi?

Mikä on häirikkösusi?

Luonto-Liiton Susiryhmä vaatii tarkempia perusteluja ontuvalle käsitteelle. "Häirikkösusien" poistaminen ei saa olla itsestäänselvyys.
Suomessa elää tällä hetkellä virallisten laskelmien mukaan 137-157 sutta, ja laji on määritelty erityisen uhanalaiseksi, mutta kuuluu silti Suomen lainsäädännössä riistalajeihin, joiden kantojen hoidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM). MMM on myöntänyt tänä vuonna kaatoluvan yhteensä 16 sudelle. Nämä kaatoluvat on tarkoitettu ns. häirikkösusien poistamiseen. Lain mukaan tällainen poikkeuslupa voidaan myöntää erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, ellei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.

Paikallisella tasolla lupien kohdentamisesta päättää riistanhoitopiiri, jolla siis on viimekäden valta määritellä, mikä on häirikkösusi. Esimerkiksi Kainuun riistahoitopiiri on myöntänyt Kuhmoon kaksi sudenkaatolupaa. Kaatolupia on perusteltu metsästyskoirille aiheutuneilla merkittävillä vahingoilla. Kuhmon alueella elää yksi susilauma jossa on seitsemän sutta (ns. Igorin lauma) sekä viisi yksittäistä sutta. Kuhmon susista yhteensä kuudella yksilöllä on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen radiopanta. Tutkimussusien tappaminen paikallisten metsästäjien voimin tuntuu ristiriitaiselta, sillä samaan aikaan radioseurannasta saaduilla tiedoilla toimii Kainuussa susipuhelin, joka nimenomaan yrittää ennaltaehkäistä metsästyskoiravahinkojen syntymistä.

Susilaumojen hajalleen ampuminen ei ainakaan vähennä riskejä susien ja ihmisten välisten ristiriitatilanteiden synnylle tulevaisuudessa. Susi ei synny häiriköksi. Suden häiritsevän käyttäytymisen taustalla on aina jokin syy, usein tavalla tai toisella ihmisen aiheuttama. Myös käsite häirikkösusi on ihmisen määritelmä. Monesti susi, joka käyttäytyy ihmistä häiritsevästi esimerkiksi tappamalla metsässä tapaamansa koiran, käyttäytyy täysin luontaisesti - sudeksi. Sudelle koira on joko reviirille tunkeutunut kilpailija tai helppo saalis.

Suden luontaista aggressiivista käyttäytymistä metsästyskoiria kohtaan tuskin voidaan poistaa ampumalla summittaisesti joku seudun susista, ikään kuin kostoksi menetyksistä. Parempi olisi suojata metsästyskoirat. Toimivien suojavarusteiden kehittäminen metsästyskoirille nykyisellä tutkapanta-aikakaudella ei ole ylivoimainen tehtävä, jos vain tahtoa asioiden rauhanomaiseen ratkaisemiseen löytyy. Metsästyskoiravahingot ovat tosin tällä hetkellä oivallinen tekosyy sudenkaadon poikkeuslupien saantiin.

Lain mukaan poikkeuslupia susien kaatoon voidaan myöntää erityisen merkittävien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja ellei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Sudensuojelijat eivät väitä etteikö yksittäisellä koiralla tai muulla kotieläimellä olisi merkittävää arvoa, mutta eikö tällöin jokaisella noin 140:stä uhanalaisesta sudestakin ole tämä merkittävä arvonsa? Ja eikö muita ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi olisi kokeitava ennen tappotuomion julistamista. Sudet kuuluvat Suomen luontoon siinä missä hirvet tai hyttysetkin; niiden kanssa on siis opeteltava elämään. Rakennetaanhan hirviaitojakin, ja moni käyttää hyttyskarkoitetta.

Ei voida väittää, että nykyiset susivahingot aiheutuvat ylitiheästä susikannasta. Nykytilanteessa Suomen viimeinenkin susi voitaisiin määrittää poistettavaksi häiriköksi. Koko häirikkösusi-käsite vaatii periaatteellista pohdintaa ja perusteluja. Lähes jokainen häiriköksi määritelty susi on syntynyt ihmisen käyttäytymisen seurauksena. Karja ja koirat pitää suojata asianmukaisesti, eikä odottaa, että sudet oppivat erottamaan ne ns. sallitusta riistasta.

Joidenkin suojelutahojenkin hyväksymä ns. häirikkösusien poistaminen ei saa olla itsestäänselvyys, jolla yritetään vähentää ristiriitoja. Joskus tietty susiyksilö tai lauma käyttäytyy normaalia häiritsevämmin, eli alkaa esimerkiksi saalistamaan yksinomaan koiria tai karjaa. Silloin voidaan ratkaista ongelma poistamalla juuri nämä tietyt yksilöt. Summittainen susien vähentäminen ei tilannetta paranna.

Sudet herättävät pelon ja vihan tunteita, joita on vaikea kokonaan poistaa. Susi on petoeläin, mutta sen aiheuttama vaara ihmisille on syytä suhteuttaa todellisuuteen. Susiin kohdistuneet salakaadot ovat valitettava osoitus siitä, että pikemminkin voisi pohtia mitä tehdä ns. häirikköihmisille, jotka ampuvat laittomasti susia.

Lisätietoja
Outi Ovaskainen, p. 040-570 7274, outi.ovaskainen(at)helsinki.fi
Anu Salminen, 050-536 1024, anusalmi(at)cc.joensuu.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
kuuluu seuraaviin kategorioihin:
« syyskuu 2016 »
syyskuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930