Sijainti: Pääsivu / Blogi / Luonto-Liitto lausuu 13.7.2011

Luonto-Liitto lausuu 13.7.2011

Luonto-Liiton susiryhmän terveiset lähtivät juuri maa- ja metsätalousministeriölle. Asia koskee susien ja muiden suurpetojen metsästystä kaudella 2011-2012.

Lisätietoja asetusluonnoksista: http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html

Maa- ja metsätalousministeriölle

Asia: Lausunto määräyskirjeluonnoksesta (viite: 931/13/2011)

Tähän lausuntoon kirjatut kommentit ovat Luonto-Liiton susiryhmältä. Ne keskittyvät sen vuoksi pääosin suteen ja pieneltä osalta myös muihin suurpetoihin. Muista lajeista Luonto-Liitto ei lausu tässä yhteydessä.

Susi:

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa asetusluonnoksessaan tulevalle metsästysvuodelle susien kaatolupien enimmäismääräksi 20 sutta. Luonto-Liitto tuomitsee asetusluonnoksessa esitetyn lukeman täysin katteettomana ja huomauttaa ministeriötä asetusluonnoksen virheellisyydestä ja hallitusohjelman kirjauksista suurpetokantojen elinvoimaisuudesta. Luonto-Liitto vaatii ministeriötä jäädyttämään metsästyslain mukaisten susien kaatolupien myönnön metsästysvuonna 2011-2012.

Luonto-Liitto näkee Suomen susikannan tilanteen tällä hetkellä hälyttävänä kannan pienen koon ja viime vuosina tapahtuneen romahdusmaisen kannanaleneman johdosta. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jonka nykyinen kanta (noin 15 lisääntyvää paria), kannankehitys ja susiyksilöiden vähentynyt tulomuutto Venäjän puolelta kertovat kaikki yhdessä tilanteen hälyttävyydestä. Luonto-Liiton mielestä maa- ja metsätalousministeriö ei asetusluonnoksessaan huomioi susikannan uhanalaisuuteen liittyviä ongelmia tilanteen vaatimalla vakavuudella.

Suomen susikanta oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kevättalvella 2011 noin 135-145 yksilöä. Kanta on siten jatkanut edelleen alenevaa kehitystään. Siitä huolimatta ministeriö esittää määräyskirjeessään susilupien kokonaismääräksi 20 sutta, joka on huomattavan korkea huomioiden susikannan tämän hetkinen tilanne. Lisäksi susikannan hoitosuunnitelmaan kirjattu kannan tasaisempi levittäytyminen ei ole toteutunut lainkaan tyydyttävästi; läntisellä kannanhoitoalueella olevat susireviirit ovat edelleen yksittäisiä kannan painopisteen pysyessä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Luonto-Liitto kritisoi jälleen maa- ja metsätalousministeriön lupamäärien pohjana käyttämää kesäistä täysin laskennallista, osin ennusteellista ja pienen kannankoon osalta täysin sattuman armoilla olevaa lukemaa. Esitetty laskelma on näin pienen kannan kohdalla puhdas arvaus, jolle ei ole olemassa muuta empiiristä aineistoa tueksi kuin menneen talven kanta-arvio ja tietämys siitä, kuinka paljon sudet lisääntyessään pentuja tuottavat. Viime vuonna ministeriö perusteli määräyskirjeellään antamaansa kaatolupien kattolukemaa niin ikään vastaavanlaisella laskelmalla. Kevättalvella 2011 osoittautui, että susikannan alenema oli edelleen jatkunut ja kesäinen laskelma oli siten ennusteena vailla mitään totuuspohjaa.

Suomen susikannan ollessa kriittisessä tilassa Luonto-Liitto vaatii ministeriötä käyttämään laskelmiin perustuvien ennusteiden sijasta ainoaa luotettavaa eli edellistalvisen kannan koon arviota (135-145 sutta) ja ottamaan vahvasti huomioon viime vuosina havaittu negatiivinen kannankehitys. Toinen vaihtoehto on odottaa aineistoa susiparien lisääntymisten onnistumisista ennen kuin myönnetään ensimmäistäkään lupaa.

Luonto-Liitto kritisoi myös ministeriötä siitä, että myöntämällä mahdollisuuden liian korkeaan susien poistolukemaan, se jättää vastuun susikannan tulevaisuudesta kokonaan Suomen riistakeskukselle, joka kaatoluvat lopulta myöntää. Ministeriö pakenee näin vain vastuutaan riista-alan koreimpana viranomaisena paikassa, jossa sen nimenomaan pitäisi vetää linjaa susikannan säilyttämisen puolesta.

Luonto-Liitto toivoo ministeriön alkavan hahmottaa suden haittojensa ohella myös siitä aiheutuvien hyötyjen kautta. Petoturismin yksi keskeinen kohde on susi ja sen tuoma lisä aluetalouteen on paikoin merkittävä. Petoturismia on tuettava eikä sen kohdetta saa hävittää.

Susi muiden suurpetojen lailla toimii myös terveen suomalaisen luonnon eliöyhteisön keskeisenä huippupetona ja tekee ihmistä pätevämmin riistanhoitotyötä niin ongelmallisen korkeiksi nousseiden pienpeto- kuin hirvieläinkantojenkin verottajana. Susien tiedetään esimerkiksi olevan tehokkaita supikoirien saalistajia. Lounais- ja Etelä-Suomessa sudet niin ikään käyttävät saaliinaan runsaasti valkohäntäpeuroja. Sekä supikoira että valkohäntäpeura ovat vieraslajeja, joiden aiheuttamat ongelmat luonnolle ja ihmisen toiminnalle ovat moninkertaiset susien vastaavaan nähden.

Luonto-Liitto vaatii ministeriötä tässä vaiheessa ryhdistäytymään susikannan säilyttämiseksi ja jäädyttämään susilupien myönnön kokonaisuudessaan metsästysvuonna 2011-2012. Todellisia ongelmia ihmisen turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheuttavien susien kohdalla on tarpeen vaatiessa mahdollisuus toimia poliisilain antamien toimintavalmiuksien turvin.

Luonto-Liitto haluaa muistuttaa myös, että tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu toteamus suurpetokantojen elinvoimaisuudesta. Päävastuu ohjelman toteutuksesta suden kohdalla on maa- ja metsätalousministeriöllä.

Ilves

Suomen ilveskanta on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana ilahduttavasti. Metsästyksellä eteläisestä ja keskisestä Suomesta aikoinaan lähes sukupuuttoon kadotettu eläin on palannut entisille asuinsijoilleen.

Uhanalaisuusluokituksensa osalta ilves kuuluu vaarantuneiden lajien listalle, mikä tarkoittaa sitä, että lajin kannankehitystä tulee seurata tiiviisti eikä ilveskantaan kohdistuvia toimenpiteitä pidä tehdä vähäisin perustein.

Nyt lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa maa- ja metsätalousministeriö ylittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen varsin korkeana pidettävän kestävän verotuksen tason (300 yksilöä, 12,3% kannasta) yli sadalla ilveksellä (440 yksilöä). Luonto-Liiton mielestä mitään järkiperusteita esitellylle lupamäärälle ei ole, eivätkä esitetyt syyt ole hyväksyttäviä.

Poronhoitoalueen ulkopuolella ilves aiheuttaa äärettömän vähän vahinkoa. Suurin osa lähinnä kotieläimiin kohdistuneista vahinkotapauksista olisi ehkäistävissä ennakkoon. Ilves on tutkimusten mukaan suurpedoistamme selvästi hyväksytyin, eikä se aiheuta sellaista pelkoa ihmisissä kuin esimerkiksi susi ja karhu. Tosiasiallisestikin ilveksen aiheuttama uhka ihmiselle on mitätön. Pihoissa tavattavien ilvesten kautta ministeriön nyt kaavailemaa leikkaamista ei voida perustella. Ongelmallisiksi koetuille ilveksille on ministeriön asetusluonnoksessa on omat ns. vahinkolupansa (maks. 20 yksilöä).

Ilveksen metsästystä ei voida perustella myöskään sillä, että ilves tappaa toisia riistaeläimiä. Ilveksen saaliseläimiinsä kohdistama verotus pitää nähdä pikemminkin riistanhoitoa tukevana kuin sitä hankaloittavana tekijänä. Varsinkin valkohäntäpeura-alueilla maan eteläosissa ilves toimii vieraslajistrategiaa tukien ja tuottaa erittäin paljon yhteiskunnallista etua verottamalla ihmistoiminnoille vahinkoa aiheuttavia valkohäntä- ja metsäkauriskantoja.

Luonto-Liitto vaatii, että ministeriö leikkaa esittämäänsä ilveskannan verotusmäärää ja pitää uutta arvioidessaan lähtökohtana maan parasta tietämystä ilvesten määristä ja kestävän verotuksen tasosta. Metsästyksen eettisen ohjeistuksenkin mukainen kestävä verotus pitää olla kaiken nykyaikaisen metsästystoiminnan lähtökohta. Kestävän verotuksen maksimimäärää (300) ei tule ylittää ministeriön asetuksessa.

Karhu

Ministeriö esittää asetusluonnoksessaan karhulupien maksimimääräksi selvästi kestävän verotuksen (200) ylittävää lukemaa 243. Luonto-Liitto tuomitsee esitetyn määrän liian korkeana ja painottaa karhunkin kohdalla ministeriötä pitäytymään kestävän verotuksen periaatteissa.

Helsingissä 13.7.2011

Luonto-Liitto

Leo Stranius
Pääsihteeri

Sami Lyytinen
Susiryhmän puheenjohtaja
kuuluu seuraaviin kategorioihin:
« joulukuu 2016 »
joulukuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031
Tapahtumat
GREYPRIDE-taidehuutokauppa 08.12.2016 18:00 - 20:30 — Forum Box galleria
Tulevat...