Sijainti: Pääsivu / Blogi / Luonto-Liitto kanteli suden kannanhoidollisesta metsästyksestä Euroopan komissioon

Luonto-Liitto kanteli suden kannanhoidollisesta metsästyksestä Euroopan komissioon

Kantelussa todetaan, että kannanhoidollinen metsästys rikkoo Euroopan unionin luontodirektiiviä sekä perusteluidensa että toteutuksensa osalta. Susi kuuluu Suomessa luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin lajeihin poronhoitoalueen ulkopuolella.
Luonto-Liitto kanteli suden kannanhoidollisesta metsästyksestä Euroopan komissioon

Kuva: Ake Halttunen

Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa uudessa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitystä kannanhoidollisen metsästyksen kokeilemiseksi perustellaan sillä, että täyssuojelu ei ole hillinnyt salametsästystä eikä sillä ole saavutettu paikallisyhteisöjen hyväksyntää. Vaihtoehtoisia keinoja, kuten erilaisia menetelmiä petovahinkojen estämiseksi sekä tiedotuksen ja neuvonnan kehittämistä, ei kuitenkaan ole arvioitu tai edellytetty toteutettaviksi. Tämän vuoksi täyssuojelusta luopumiselle ei ole perusteita.

Susikannan hoitosuunnitelmassa ei myöskään ole voitu arvioida vuonna 2013 ilmi tulleiden salametsästystapausten tai poliisin vuoden 2014 aikana kiristyneen valvonnan vaikutuksia salametsästykseen. Luonnonvarakeskuksen tammikuisen kanta-arvion mukaan susikanta on kasvanut huomattavasti viime vuoden aikana.

”Uusin kanta-arvio antaa tukea päätelmälle, että suden täyssuojelu voi toimia, kunhan valvonta on riittävää. Tappolupien määrän lisääminen ei ole missään mielessä kestävää susipolitiikkaa”, sanoo Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioon sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä muun muassa heikon lumitilanteen ja normaalia aikaisemman julkaisuajankohdan vuoksi. Tämän johdosta pienimmäksi elinvoimaiseksi kannaksi määritettyä 25 lisääntyvää paria ei ole voitu varmuudella osoittaa. Varovaisuusperiaatetta noudattaen poikkeuslupia suden metsästykseen ei olisi tullut tästäkään syystä myöntää.

Kantelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että sutta koskevan metsästysajan muutostarvetta ei ole arvioitu. Nykyisellään poikkeuslupien toimeenpano ajoittuu suden lisääntymisaikaan, mikä on ristiriidassa sekä luontodirektiivin että metsästyslain kanssa. Metsästyksen ajankohta on ongelmallinen senkin vuoksi, että lähes vuoden ikäisiä nuoria susiyksilöitä on metsästystilanteessa hyvin vaikea erottaa aikuisista. Helmi-maaliskuussa 2015 kaadettiin poikkeusluvilla kaikkiaan 17 sutta, joista 11 on tunnistettu aikuisiksi ja yksi näistä alfayksilöksi.

”Kannanhoidollinen metsästys oli tarkoitus kohdistaa nuoriin yksilöihin, mutta tämä ei selvästikään ole onnistunut. Aikuisten susien kaataminen on susikannan elinvoimaisuuden kannalta erityisen vaarallista”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja Suvi Kolu.

Suomen riistakeskus myönsi kevättalvelle 2015 poikkeuslupia yhteensä 24. Näistä 19 oli käytössä, kun hallinto-oikeudet asettivat osan luvista toimenpidekieltoon niistä tehtyjen valitusten vuoksi.

Luonto-Liiton piirit ovat valittaneet kaatoluvista Vaasan, Hämeenlinnan ja Itä-Suomen hallinto-oikeuksiin. Näistä vain Hämeenlinnan hallinto-oikeus asetti kaatoluvalle toimeenpanokiellon valituksen käsittelyn ajaksi.


Lisätiedot:

Ilkka Hiltunen
susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
ilkka.hiltunen(at)luontoliitto.fi
P. 044 516 6227

Suvi Kolu
varapuheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhmä
suvi.kolu(at)gmail.com
P. 045 636 3591

www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi

 

Tiedote 1.4.2015

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , , ,
« syyskuu 2016 »
syyskuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930