Sijainti: Pääsivu / Blogi / Luonto-Liiton susiryhmä esittää petokorvausjärjestelmän täysremonttia poronhoitoalueella

Luonto-Liiton susiryhmä esittää petokorvausjärjestelmän täysremonttia poronhoitoalueella

Petokorvausjärjestelmä kaipaa uudelleenarviointia, esittää Luonto-Liiton susiryhmä. Nykyisellään järjestelmä ei toimi, sillä Lapin susikannan romahdettua metsästyspaineet kohdistuvat nyt uhanalaiseen ahmaan.
Luonto-Liiton susiryhmä esittää petokorvausjärjestelmän täysremonttia poronhoitoalueella

Kuva: Ake Halttunen

Viime vuonna porotalouden ilmoitetaan kärsineen pedoista lähes 8 miljoonan euron vahingot. Samaan aikaan, kun suden aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet poronhoitoalueen susikannan lähes täydellisen häviämisen jälkeen, ahmakanta on jatkanut kasvuaan lisäten vahinkoja. Ahma on silti edelleen EU:n näkökulmasta erittäin uhanalainen laji, jolle ei ole voitu myöntää tappolupia. Poronhoitoalueen ahmakanta on suuruudeltaan noin 100 yksilöä eli noin puolet koko Suomen kannasta.

Maa-ja metsätalousministeriön valmistelemassa ahmakannan hoitosuunnitelmassa ehdotetaan erittäin uhanalaisen ahman metsästyksen sallimista poikkeusluvilla poronhoitoalueella vahinkojen vähentämiseksi. Samankaltaisella poikkeuslupamenettelyllä poronhoitoalue tyhjennettiin aiemmin susista. Lapissa oli lisääntyvä susilauma viimeksi 50 vuotta sitten.

Koska mittavat tuki-ja korvausmenetelmät eivätkä ehdotukset reviiripohjaisesta korvausjärjestelmästä ole tuottaneet tulosta, Luonto-Liiton susiryhmä ehdottaakin petokorvausjärjestelmän uudelleenarviointia.

"Ainakin suden osalta korvausjärjestelmä voitaisiin poistaa kokonaan, sillä poronhoitoalueella ei ole vakiintunutta susikantaa, ja alueelle satunnaisesti kulkevat yksilöt poistetaan nopeasti poikkeuslupien turvin. On vahva pelko siitä, että ahman kohdalla tulee käymään samoin", sanoo Nina Harju Luonto-Liiton susiryhmästä.

"Verovaroista maksettavat petokorvaukset vaikuttavat turhilta, kun korvauksetkaan eivät mahdollista susien eloa pohjoisessa. Pikemminkin korvauskäytäntö ylläpitää epätervettä elinkeinoa keinotekoisesti hengissä.”

Poronhoitoalueen ekologinen kantokyky on vuosikymmenien aikana edelleen heikentynyt. Vanhoja metsiä on hakattu, jolloin porojen luontaiset talvilaitumet ovat vähentyneet ja laidunkierto vaikeutunut. Esimerkiksi jäkäliköiden kunnon muutokset huonompaan ovat suorassa yhteydessä porojen ylilaidunnukseen.

"Osissa Ylä-Lappia tehoporotalous aiheuttaa paikallisen vakavan ympäristöongelman poromäärien ollessa jatkuvasti liian suuria", sanoo Luonto-Liiton hallituksen jäsen Suvi Kolu. "Susiryhmä ei ole lähtökohtaisesti porotaloutta vastaan, vaan vaatii valtiolta porotalouden palauttamista ekologisesti kestävälle tasolle."

Syksyllä päivitettävissä susi- ja ahmakannan hoitosuunnitelmissa olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota pohjoisen Suomen kestämättömään tilanteeseen. Mikään elinkeino ei saisi ajaa muita eliölajeja sukupuuton partaalle ja aiheuttaa herkälle tunturiluonnolle mittavia vaurioita.

Lisätiedot:

Nina Harju
Luonto-Liiton susiryhmä
Puh. 044 510 3965

Suvi Kolu
Varapuheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhmä
Puh. 045 636 3591

Ilkka Hiltunen
Susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
Puh. 044 516 6227

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , , , ,
« syyskuu 2016 »
syyskuu
matiketopelasu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930