Sijainti: Pääsivu / Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien ahmakiintiöasetusta metsästysvuodelle 2020 - 2021

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien ahmakiintiöasetusta metsästysvuodelle 2020 - 2021

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien ahmakiintiöasetusta metsästysvuodelle 2020 - 2021

Andrea Bohl - Pixabay

Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen laji

Ahma on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Siitä huolimatta ahman metsästys aiotaan sallia tänäkin metsästysvuonna myöntämällä kahdeksan kaatolupaa. Ahma rauhoitettiin koko maassa vuonna 1982, jonka jälkeen kanta on kasvanut keskimäärin vain 4,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2017 rauhoitus kuitenkin purettiin. Koko Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vain noin 385 ahmaa. Näistä 135 yksilöä liikkuu poronhoitoalueella ja 249 yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella. Vertailun vuoksi Ruotsissa ahmakanta oli yhtä pieni kuin Suomessa viimeksi parikymmentä vuotta sitten1. Nyt Ruotsin ahmakanta on viimeisimmän kanta-arvion mukaan 687 yksilön suuruinen ja Ruotsin ympäristöviranomainen (Naturvårdsverket) on asettanut ahmakannan vähimmäistavoitteeksi 600 yksilöä. Luonto-Liitto huomauttaa, että Suomellakin tulee olla elinvoimainen ahmakanta.


Erävalvontaa pitää lisätä ahmojen suojelemiseksi ja geneettistä monimuotoisuutta selvittää

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 60 % aikuisten ahmojen kuolleisuudesta johtui laittomasta metsästyksestä, joka pääosin tapahtui lumisena vuodenaikana. Lisäksi tutkimusten mukaan laittomassa metsästyksessä tapetaan vuosittain 10 % aikuisten ahmojen kokonaiskannasta. Luonto-Liitto katsoo, että erävalvontaa laittoman metsästyksen kitkemiseksi pitää lisätä merkittävästi.

Ahmakannan pienuuden vuoksi ahmojen geneettinen monimuotoisuus tulisi selvittää Suomessa. Skandinavian ahmapopulaation geneettinen vaihtelu on uusimman tutkimuksen mukaan yksi alhaisimmista, jota on todettu villeillä nisäkkäillä. Yhtä pientä geneettistä vaihtelua on havaittu uhanalaisilla pussiahmoilla ja gepardeilla. Pieni geneettinen vaihtelu yksilöiden välillä voi tuottaa vaikeuksia sopeutua muuttuvaan ympäristöön ja vähentää ahmakannan elinvoimaisuutta2.

 

Ahmanmetsästyksen taustaa

Vuonna 2018 luonto- ja eläinjärjestöt luovuttivat maa- ja metsätalousministeriölle vetoomuksen ahmanmetsästystä vastaan. Reilun viikon aikana yli 14 000 kansalaista allekirjoitti vetoomuksen. Kansalaisten mielipide on kuitenkin sivuutettu täysin, sillä vuosittaiset kaatolupamäärät ovat pysyneet samana3.

Ahman metsästystä saa asetuksen mukaisesti harrastaa Suomessa lokakuusta heinäkuun loppuun. Ahmanaaras synnyttää ensimmäiset pentunsa 3 - 4 vuoden iässä, helmi-maaliskuun välillä. Ahmanmetsästys on siten käynnissä ahman lisääntymisaikana, jolloin vaarana on emojen ampuminen ja siten pentujen nääntyminen nälkään. Myös tiineiden naaraiden metsästystä voisi luokitella eläinrääkkäykseksi. Vuonna 2019 kaksi ahmaemoa ammuttiin4. Vuoden 2017 jälkeen on ammuttu yhteensä 13 naarasta ja 19 urosta.

 

Ahmat ja porotalous – ratkaisuja ongelmiin

Riistavahinkolain mukaisesti suurpetojen tappaman poron käypää arvoa vastaava määrä korvataan puolitoistakertaisena. Lisäksi poronomistjalle maksetaan laskennallista vasahävikkikorvausta. Ahma on pääasiassa haaskaeläin, joka hyödyntää itsestään kuolleita tai muiden suurpetojen surmaamia poroja. Ylisuuri poromäärä aiheuttaa poronhoitoalueella ylilaidunnusta ja heikentää porojen kuntoa. Nääntyneet huonokuntoiset porot ja nälkään kuolleet porot ovat helppoja saaliita petoeläimille. Vuonna 2008 -2016 tehdyssä tutkimuksessa kolmannes ilmoitetuista petovahingoista hylättiin 5.  Luonto-Liitto katsoo, että ilmoitetut petovahingot pitää tarkistaa nykyistä tarkemmin. Tehokkaampi järjestelmä vähentäisi maksettavien petokorvausten määrää.

Luonto-Liitto esittää, että ongelmia aiheuttavat ahmat siirretään poronhoitoalueen ulkopuolelle kansallispuistoihin ja suojelualueille. Tähän mennessä ahmojen siirtoihin ei ole ollut edellytyksiä paikallisen väestön petovastaisista asenteista johtuen. On merkillistä, että uhanalaista eläinlajia, jolla on vaarana hävitä luonnosta, ammutaan mieluummin kuin siirretään suojelualueille, joiden perimmäinen tarkoitus on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tuleville sukupolville. Näillä suojelualueilla tapahtuva uhanalaisten lajien metsästys on kiellettävä.

 

Lähteet:

  1. https://lciepub.nina.no/pdf/635011439227651213_Persson&Br%C3%B8seth%202011%20J%C3%A4rv%20status%20rapport.pdf
  2. https://conbio.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/cobi.13157
  3. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801092200655617
  4. https://riista.fi/poronhoitoalueen-poikkeusluvilla-saaliiksi-kahdeksan-ahmaa/
  5. https://yle.fi/uutiset/3-9356964

 

Ina Rosberg

Luonto-Liiton puheenjohtaja

ina.rosberg@luontoliitto.fi

 

Lisätiedot:

Christa Granroth

Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen

c.granroth@gmail.com