Karhonsaari

Karhonsaari on upean vehreä saari Kallavedellä Kuopiossa. Siellä sijaitsevat Savo-Karjalan Luontoliiton omistamat huvilat, vanhan sahan kuivaamorakennus ja rantasauna. 

 

Tiilinen kuivaamorakennus on Karhonsaaren vanhin rakennus ja ainoa rakennus, joka Karhonsaaren sahasta on jäljellä. Muut saharakennukset on purettu. Sata vuotta sitten kuivaamon ympäristössä oli saharakennus, vaja, mylly, konehuone, höyrypannuhuone, savupiippu ja viljavarasto. Entisellä saha-alueella on nykyisin vielä raamien raunioita, tienpohjia ja vedenalaisia laiturirakenteita.

Karhonsaaren pohjoisosassa on kaksi havupuuvaltaista luonnonsuojelualuetta ja komeita kallioita. Saaressa on myös satakunta puuta ja pensasta sisältävä puulajipuisto, jonka istuttaminen aloitettiin 1910-luvulla, ja Kuopion kaupunki on jatkanut puulajipuiston hoitoa. 

Saaren eteläosasta löytyy lampi ja kosteikko, joita voi kiertää pitkospuita pitkin. Suuret lehtipuut hämmästyttävät kulkijaa polkujen varsilla ja huviloiden pihapiirissä. Huviloiden pihassa kasvaa perinteisiä pihakasveja ja pensaita.

Saka järjestää saaressa lasten ja nuorten luontoleirejä, talkooleirejä, retkiä, seminaareja ja muita tapahtumia. Huvilat ja sauna ovat Sakan ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen jäsenten vuokrattavissa. Rantasaunaa vuokrataan myös ulospäin. Tiedustele Sakan hallitukselta tai Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykseltä.

Karho on perinteinen leiriympäristö. Saaressa on järjestetty kesäleirejä jo monien vuosikymmenten ajan. Kesäisin järjestetään myös jo perinteeksi muodostunut akustisen musiikin festivaali Karhofest. 

Karhonsaareen kulkeminen

Karhonsaari sijaitsee Pohjois-Kallavedellä noin viiden kilometrin päässä Kuopion satamasta. Tietä pitkin matkaa kertyy kuitenkin 20 kilometriä. Joensuuntieltä käännytään St1:n kohdalta Ranta-Toivalantielle ja ajetaan sitä 5 km tien loppuun, rantaan asti. 

Ranta-Toivalan rannassa on kaksi lukollista soutuvenettä saareen tulijoiden käytössä. Avaimia näihin veneisiin voi tiedustella Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykseltä. Toivalansalmen yli Karhoon soutaa 10–15 minuutissa. Isommalla veneellä voi kiinnittyä Karhon laivalaituriin.

Talvella saareen aurataan hiihtolatu Kelloniemestä kaupungista päin. Toivalansalmen ylittäminen talvella ei ole turvallista kovan virran ja heikkojen jäiden takia!

Karhonsaaren tilat ja niiden vuokraaminen

Huvilat

Keltainen ja punainen huvila ovat olleet Sakan omistuksessa vuodesta 2009. Huviloita korjataan vähitellen ja ne ovat aktiivisessa käytössä. 

Karhonsaaren huvilat sopivat hyvin leirien pitämiseen. Punaisessa huvilassa on sänkypaikkoja 13 henkilölle ja lisäksi runsaasti patjoja. Saaressa on järjestetty esimerkiksi luontoleirejä lapsille ja nuorille 1980-luvulta asti. 

Keltainen huvila on rakennettu vuonna 1901 saaressa toimineen sahan johtajan asunnoksi. Vuonna 1903 rakennettu punainen huvila on ollut alunperin sahanjohtajan anopin kesähuvila. Sahan lopetettua toimintansa saari huviloineen oli 1960-luvulle saakka Kymi-yhtiön metsänhoitajien virkistyskäytössä. 

Karhonsaaren molemmissa huviloissa on keittiöt. Keittiöissä on puuhellat ja sähkövalot, kaikki tarpeelliset keittiötarvikkeet löytyvät. Vesi pitää kantaa lähteestä. Kellari toimii hyvänä kylmätilana.

Huvilat eivät ole talvilämpimiä. Huvilat ovat vuokrattavissa sekä yksityiseen että yhteisöjen käyttöön, esimerkiksi kesäleirien järjestämiseen.

Karhon keltainen huvila
Karhon punainen huvila

Kuivaamo

Kuivaamo on rakennettu vuonna 1875. Se on vanhin Karhonsaaressa jäljellä oleva rakennus. Se on myös viimeinen jäänne saaressa toimineesta höyrysahasta. 

Kuopio Luonnon Ystäväin Yhdistys kunnosti rakennuksen 1980-luvun lopulla, ja se siirtyi yhdessä huviloiden kanssa Sakan omistukseen syksyllä 2009. 

Kuivaamo on käytettävissä myös talvisin tehokkaasti lämmittävän kamiinansa ansiosta. Se onkin ainoa rakennus Karhonsaaressa, jota on mahdollista lämmittää talvella. Kamiinan päällä voi myös lämmittää ruokaa. Karhossa on myös kahden levyn kaasuhella joka voidaan tarvittaessa viedä Kuivaamolle. 

Sekä kuivaamon että huviloiden yhteydessä on kuivakäymälät.

Karhon kuivaamo

Sauna ja nuotiopaikat

Karhonsaaren sauna on rakennettu vuonna 1950 saaren ollessa Kymi-yhtiön metsänhoitajien virkistyskäytössä. Sauna siirtyi yhdessä huviloiden ja kuivaamon kanssa Sakan omistukseen syksyllä 2009, ja se on vuokrattavissa sekä yksityiseen että yhteisöjen käyttöön. 

Saunalla on pukuhuone ja pesuhuone sekä laituri, josta pääsee uimaan. 

Saunan yhteydessä sijaitseva nuotiopaikka on saunojien ja huviloiden väen käytössä. Sitä voi kuitenkin käyttää saunan ja nuotiopaikan ollessa vapaana, jos tuo omat polttopuunsa. 

Karhonsaaren yleinen, kaupungin ylläpitämä nuotiopaikka sijaitsee saaren toisella puolella.

Vuokrahinnat

Huvilat: 50 €/ensimmäinen vuorokausi ja 25 €/lisävuorokaudet

Kuivaamo: 70 €/ensimmäinen vuorokausi ja 25 €/lisävuorokaudet

Sauna: 20 €/lämmityskerta

Kylmään vuodenaikaan hinnat ovat kaksinkertaiset polttopuun suuren kulumisen vuoksi.

Karhonsaaren historiaa

Karhonsaaren huvilat ovat peräisin saaressa toimineen höyrysahan ajalta. Keltainen huvila rakennettiin vuonna 1901 sahanjohtajan asunnoksi, punainen huvila kaksi vuotta myöhemmin sahanjohtajan anopin kesähuvilaksi. Huviloiden rakentamisen aikaan sahan omistivat Gustav Raninin perilliset. Saaren vanhin rakennus on Karhonsalmen rannalla sijaitseva tiilinen kuivaamo, joka on ainoa rakennus, joka itse Karhonsaaren sahasta on jäljellä. Muut saharakennukset on purettu.

Sata vuotta sitten kuivaamon ympäristö oli hyvin eri näköinen kuin nykyään: siellä oli saharakennus, vaja, mylly, konehuone, höyrypannuhuone, savupiippu, viljavarasto ja suuri piha täynnä lautapinoja. Nykyään kuivaamon ja huviloiden välissä olleella suurella lautatarhalla on 1960-luvulla istutettu kuusikko. Entisellä saha-alueella on nykyisin vielä raamien raunioita, tienpohjia, vedenalaisia laiturirakenteita ja käyttöön kelpaamatonta puutavaraa aikoinaan täynnä ollut ranta-alue.

Pohjois-Savon ensimmäinen höyrysaha aloitti toimintansa Karhonsaaressa vuonna 1875. Sahalla ehti 35 toimintavuotensa aikana olla neljä omistajaa. Sen perusti Juankosken ruukin ja sahan omistaja Jacob Jernberg. 1900-luvun alussa Karhonsaaren sahasta oli kasvanut Kuopion kihlakunnan suurin: vuonna 1910 siellä oli töissä 225 ihmistä.

Sahan toiminta kuitenkin lopetettiin samana vuonna sen ollessa laajimmillaan. Silloin sahan omisti Oy Halla Ab. Ilmeisesti laskusuhdanne ja pitkät vientikuljetukset tekivät sahan toiminnan kannattamattomaksi. Rautateiden merkitys kasvoi, eikä Karhonsaaren sijainti vesireittien varrella enää ollut yhtä otollinen kuin aikaisemmin. 

Suurin osa Karhonsaaren sahan työläisistä asui Vaajasalon puolella Karhonsalmen taajamassa, osa myös Toivalassa. Työläisasutus muodosti Vaajasalon pohjoiskärkeen Karhonsalmen taajaman, joka on edelleen olemassa. Itse Karhonsaaressa asui sahan lopettamisen aikoihin 27 ruokakuntaa eli noin 60 henkeä.

Kymi Oy osti Oy Halla Ab:n vuonna 1916, ja tämän jälkeen Karhonsaari huviloineen oli 1960-luvulle saakka yhtiön metsänomistajien virkistys- ja kesänviettopaikkana. Saarella harjoitettiin myös maataloutta aina 1960-luvulle saakka, jolloin pelloille istutettiin nykyisin siellä kasvavia kuusia. Karhonsaareen oli säännöllinen laivaliikenne aina vuoteen 1957 saakka. Karhonsaari siirtyi Kuopion kaupungin omistukseen 1982 maanvaihdon seurauksena.