Juomapakkausten ympäristövaikutukset
Juomapakkausten MIPSit
Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut. MIPS (materiaalin käyttö hyöty-yksikköä kohden) taas mittaa sitä, miten ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään. Yksi merkittä- vä tapa säästää luonnonvaroja on lisätä niiden käytön tehokkuutta esimerkiksi käyttökertoja lisäämällä tai materiaalin käyttöä vähentämällä.
MIPS (Material Input Per Service Unit) saadaan jakamalla luonnonvarojen kokonaiskulutus (MI) käyttökertojen määrällä (S). Ilma otetaan mukaan laskentaan, jos sen koostumusta muutetaan kemiallisesti tai fysikaalisesti. MIPS –luku siis kertoo, miten monta grammaa luonnonvaroja kuluu käyttökertaa kohti. Virvoitusjuomien tapauksessa yksi käyttökerta tarkoittaa yhtä pullon tyhjennystä.
Olut- ja virvoitusjuomapakkaukset
MIPS-luvut sisältävät:
- Pullojen, korkkien, tölkkien ja etikettien valmistumateriaalit.
- Uudelleen täytettävien panttipullojen pesu.
- Toissijainen pakkaus, joka on joko uudelleen käytettävä kori, aaltopahvinen tarjotin, tai niin sanottu six-pack kartonkikääre. Toissijaisten pakkausten materiaalipanokset on huomioitu tietylle juomapakkaukselle tyypillisintä pakkausta käyttäen. Uudelleen täytettävät pullot liikkuvat koreissa tai kartonkipakkauksissa. Kertakäyttöiset pullot ja alumiinitölkit pakataan aaltopahviseen tarjottimeen.
-Kuljetukset:
Ulkomailta: 1500 km täysperävaunurekalla, 1140 km laivalla sekä kotimaassa tukkuun täysperävaunurekalla 40 km ja kauppaan kuorma-autolla 200 km.
Kotimaassa: 400 km tukkuun täysperävaunurekalla ja 200 km kauppaan kuorma-autolla.
- Muovinen uudelleen täytettävä pullo täytetään 18 kertaa.
- Lasinen uudelleen täytettävä pullo täytetään 30 kertaa.
- Koria käytetään 50 kertaa.
- Alumiini on neitseellistä, koska juomatölkit valmistetaan suurimmaksi osaksi primäärilaatuisesta raaka-aineesta. Kierrätetyn raaka-aineen osuus on pieni ja sen osuudesta ei ollut saatavissa tietoa.
Laskelmissa ei ole mukana:
- Kuljetuspakkaukset oletetaan toissijaisten pakkausten jälkeen olevan kaikille samanlaiset. Tämän vuoksi ne jätetään pois laskelmista. Arviona voitaisiin kuitenkin sanoa, että koreihin pakatut uudelleen täytettävät pullot vaativat kuljetuksessa vähemmän pakkausmateriaalia.
- Laskelmissa on vain juomapakkaukset, juomien valmistamista ei ole huomioitu. Juoman osuus on kuitenkin huomioitu kuljetettavan pakkauksen kokonaispainossa.
|
Olut- ja virvoitusjuomapakkausten MIPS-lukuja. pakkaus |
abioottinen (g/pakkaus) |
vesi (g/pakkaus) |
ilma (g/pakkaus) |
|---|---|---|---|
| kotimainen uudelleen täytettävä pullo 0,5 l (PET) | 162 | 3071 | 42 |
| kotimainen kertakäyttöinen pullo 0,5 l (PET) | 293 | 9264 | 112 |
| ulkomainen kertakäyttöinen pullo 0,5 l (PET) | 507 | 10222 | 198 |
| kotimainen uudelleen täytettävä pullo 0,33 l (lasi) palautettavassa korissa | 163 | 1787 | 27 |
| kotimainen uudelleen täytettävä pullo 0,33 l (lasi) kartonkikääreessä | 226 | 3580 | 34 |
| kotimainen kertakäyttöinen tölkki 0,33 l (alumiini) | 601 | 15950 | 164 |
| ulkomainen kertakäyttöinen tölkki 0,33 l (alumiini) | 741 | 16581 | 220 |
| kotimainen uudelleen täytettävä pullo 0,5 l (lasi) palautettavassa korissa | 242 | 2545 | 39 |
| kotimainen kertakäyttöinen tölkki 0,5 l (alumiini) | 759 | 19726 | 205 |
| ulkomainen kertakäyttöinen tölkki 0,5 l (alumiini) | 967 | 20668 | 289 |
Huomioita
- Pakkausveron poistumisen vuoksi kilpailevia juomapakkauspareja ovat:
uudelleen täytettävä 0,5 l PET -pullo ja kertakäyttöinen 0,5 l PET -pullo
uudelleen täytettävä 0,33 l lasinen pullo ja kertakäyttöinen 0,33 l alumiinitölkki
uudelleen täytettävä 0,5 l lasinen pullo ja kertakäyttöinen 0,5 l alumiinitölkki (vaikka tämän kilpailun lasipullo on jo hävinnyt)
- Kuljetukset muodostavat hyvin merkittävän osan luonnonvarakulutuksesta. Tämä näkyy esimerkiksi ulkomaisten ja kotimaisten pakkausten vertailussa.
Johtopäätöksiä juomapakkausten MIPSeistä
Virvoitusjuoman ostaminen lasipullossa ja kotiin kanto muovikorissa on 6 kertaa ekotehokkaampaa kuin juoman ostaminen tölkissä. Juoman ostaminen lasipullossa (ilman pahvista käärettä) kuluttaa 3 kertaa vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin juoman ostaminen kertakäyttöisessä muovisessa pullossa. Pantillinen muovipullo on sekin 3 kertaa ekotehokkaampi vaihtoehto kuin pantiton muovipullo.
Laskelmissa ei ole mukana kuljetuksia, mutta kauppaan kuljetuksen osuus ei ole yleensä merkittävä.
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto Linkkejä: http://www.mips-online.fi
Muita tutkimuksia
VTT:n vuonna 2002 tekemä elinkaaritutkimus osoittaa, että uudelleentäytettävät pullot kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin alumiinitölkit ja PET-pullot. Tutkimus kattaa koko toimitusketjun, eli raaka-aineiden hankinnan ja valmistuksen, juomien pakkaamisen, kuljetukset, käsittelyn päivittäistavarakaupassa ja pakkausten käytöstä poistamisen. Tutkimuksen piiriin kuuluivat 0,3-0,5 litran uudelleentäytettävät lasipullot, uudelleen täytettävät PET-muovipullot ja palautettavat alumiinitölkit.
Käytettyjen päästömittareiden mukaan vähiten kuormittavia ovat 0,33l lasipullot sekä 0,5l muovipullot. Suurin tekijä oli pullojen uudelleentäytettävyys. Muovipullot ovat kuljetuksessa vähemmän kuormittavia keveytensä vuoksi.
Panimoliitto on omassa tiedotteessaan todennut uudelleenkäytettävien pullojen ylivertaisuuden ekologisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vielä 2002 niiden käyttöä ei ole pyritty vähentämään. Panimoliiton omassa tiedotteessa Suomen pakkausjätteen määrää kehutaan Euroopan keskimääräistä pienemmäksi:
Kotimainen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus pakkaa kuluttajien toiveen mukaisesti: 81 % kaikista alan valmistamista juomista on uudelleen täytettävissä pulloissa (astia 16 %, tölkki 3 %). Uudelleen täytettävät pullot ehkäisevät tehokkaasti pakkausjätteen syntyä, ja niiden ansiosta Suomessa kertyy keskimäärin vähiten pakkausjätettä Euroopassa (v. 1998 EU:ssa 159 kg/hlö, Suomessa 82 kg/hlö, Ruotsissa 109 kg/hlö).
Samoin alumiinitölkkien lisääntymisen vaikutus on nähty eri tavalla vanhoissa tutkimuksissa:
Alumiinitölkkijärjestelmän ympäristövaikutuksia kasvattavat ensisijaisesti alumiinin ja tölkkien valmistus mutta myös kierrätys ja kuljetukset. Jos tölkkien käyttö lisääntyy, myös ympäristön kuormitus kasvaa. Tutkimuksesta voi myös päätellä, että alumiinitölkkien kierrätyksen tehostaminen ja kierrätysalumiinin käytön lisääminen eivät riitä laskemaan järjestelmän ympäristövaikutuksia yhtä alhaiselle tasolle kuin kiertopullojärjestelmässä.
Muita tutkimuksia ovat mm. pakkausteollisuuden tutkimus juomapakkausten käytöstä ja pakkausjätemääristä sekä Tuula Pohjolan tutkimus logistiikan ympäristökuormituksista. Molemmat väittävät yksipuolisesti ympäristöhaittojen vähenevän pullouudistuksen myötä; tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi kokonaisjätteen määrää, joka tulee kasvamaan.
