Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Vesistöt / Taustaa vesistöistä

Taustaa vesistöistä

Vesistöllä tarkoitetaan purojen, jokien, järvien ja meren muodostamaa kokonaisuutta, jonka alueella vesi liikkuu vesistön osasta toiseen päätyen lopulta mereen. Suurin osa Suomen vesistöjen vedestä laskee Itämereen. Koillis-Lapin vesistöt laskevat Jäämereen. Tyypillistä suomalaisille vesistöille on se, että ne ovat hyvin matalia ja siksi herkkiä pilaantumaan.

Suomessa on valtavasti erikokoisia vesialueita. Järviä on laskutavasta riippuen noin 190 000. Järven määrittely on vaikeaa – usein käytetään nyrkkisääntönä vähintään hehtaarin pinta-alaa. Voi kuitenkin olla epäselvää, koska joen pullistuma tai merenlahdesta kuroutuva vesialue muuttuu järveksi.

Itämeri muistuttaa monessa suhteessa järveä. Sillä ei ole paljon yhteistä valtamerien kanssa, sillä se on lähes kokonaan maan ympäröimä, vähäsuolainen, matala ja hyvin nuori. Itämeri onkin Mustanmeren jälkeen maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Murtovesi on suolaisen meriveden ja jokia pitkin tulevan makean, suolattoman veden sekoitusta. Nykyinen Itämeri syntyi monien suolaisen ja makean veden vaiheiden kautta vasta viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Itämeren syvin kohta on vain noin 450 metriä, kun valtamerissä keskisyvyyskin on useita kilometrejä!

Useimmat eliöt ovat sopeutuneet elämään joko meressä tai makeassa vedessä, ja murtovesi sopii kummankin ryhmän eliöille melko huonosti. Koska Itämeri on näin erikoinen elinympäristö ja se on ollut olemassa vasta vähän aikaa, harvat eliölajit ovat ehtineet sopeutua elämään siellä. Itämeren jäätyminen lähes joka talvi aiheuttaa lisähaasteen meren eliöille. Itämeri onkin melko vähälajinen, vaikka siellä elää sekä makean veden lajeja (esimerkiksi hauki ja järviruoko) että merilajeja (esimerkiksi sinisimpukka ja rakkolevä).

Vähälajisuus, mataluus ja eliöiden sopeutumisvaikeudet yhdessä aiheuttavat sen, että Itämeri on hyvin herkkä ekosysteemi. Sen ongelmia ovat mm. rehevöityminen ja öljyonnettomuuden jatkuvasti kasvava uhka.