Tähdet: 1
Aika:kesä
Kesto:2–4 h
Tarvikkeet:
Tee sudenkorentoretki jonkin vesistön ääreen lämpimänä, tyynenä ja aurinkoisena kesäpäivänä. Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka molemmat täytyy tehdä suorituksen saamiseksi.
Ennen retkelle lähtöä tee hieman esiselvitystyötä. Se auttaa sinua hahmottamaan, millaista lajistoa retkikohteessasi on mahdollista tavata. Hyvä sivusto esiselvityksen pohjaksi on http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu.
Tässä muutama apukysymys:
Selvitä myös seuraavat asiat:
Kulje vesistön varrella ja etsi mieluiten kaksi erilaista kohtaa rannalta, esimerkiksi suojainen poukama, laaja järviruokokasvusto tai suoreunainen ranta. Kun löydät hyvän paikan, pysähdy paikallesi muutamaksi minuutiksi, katsele ja kuuntele. Minkälaisia sudenkorentoja näet? Ovatko ne erilaisia eri kohdissa? Näetkö sekä hentosudenkorentoja että aitosudenkorentoja? Tässä tehtävässä tärkeintä ei ole lajintunnistus vaan sudenkorentojen tarkkailu niiden luonnollisessa elinympäristössä.
Sudenkorennot ovat arkoja ja pakenevat sekä liikettä että tärähdyksiä helposti. Sudenkorennon saattaa nähdä lähempää silloin, kun odotat sen tulevan sinua lähelle, kuin jos itse lähestyt sitä. Tarkkaile myös, mitä sudenkorennot tekevät.
Tutki retkelläsi myös vedenrajan kasvillisuutta. Pystytkö löytämään kasvillisuuteen tarttuneita toukkanahkoja? Voisiko niistä osa olla sudenkorennon? Yritä löytää vähintään kaksi toukkanahkaa. Voit kerätä toukkanahkoja varovasti purkkiin ja tutkia niitä lähemmin kotona.
Sudenkorennot elävät lajista riippuen erilaisten vesistöjen varrella. Lajisto on erilaista esimerkiksi virtavesien, järvien, suolampien ja merenlahtien ympäristössä. Sudenkorennot, kuten muutkin hyönteiset, ovat vaihtolämpöisiä. Ne hyödyntävät auringon lämpöenergiaa, jotta niiden ruumiinlämpö nousee riittävän korkeaksi lentoa varten. Aktiivisimmillaan aikuiset sudenkorennot ovat aurinkoisina, tyyninä ja lämpöisinä kesäpäivinä.
Sudenkorennon tunnistaminen lajitasolle vaatii monesti sen kiinniottamista. Lennosta oppii kuitenkin erottamaan toisistaan hentosudenkorennot ja aitosudenkorennot sekä ukonkorennot muista aitosudenkorennoista. Hentosudenkorentojen ruumis on lähes aina vaaleansininen, ja ne ovat nimensä mukaisesti hentoja ja pieniä. Kun ne laskeutuvat istumaan kasvillisuuden sekaan, ne laskostavat siipensä yhteen ruumiin yläpuolelle. Aitosudenkorennot ovat hentosudenkorentoja suurempia, mutta niiden koko saattaa vaihdella huomattavasti lajista riippuen. Niiden siivet ovat lepoasennossakin auki, mikä erottaa ne selvästi hentosudenkorennoista. Ukonkorennot ovat suurimpia ja rotevimpia aitosudenkorentoja.
Joillakin lajeilla on selkeitä tuntomerkkejä, jotka liittyvät ruumiin tai siipien väritykseen, jolloin osa eläimistä on mahdollista tunnistaa lennossakin lajitasolle asti. Esimerkiksi neidonkorennon siivet ovat syvän siniset. Ruskoukonkorento on suuri ja kauttaaltaan ruskea. Myös sudenkorentojen lajiryhmätuntomerkkejä voi nähdä helposti lennosta. Lajiryhmätuntomerkkejä ovat esimerkiksi sinikorentojen, lampikorentojen ja hukankorentojen takaruumiin muoto tai syyskorentojen väritys.
Sudenkorennot aloittavat elämänsä vedessä. Toukkavaihe saattaa kestää muutamasta viikosta useisiin vuosiin, riippuen lajista ja veden olosuhteista, kuten lämpötilasta ja ravinnon määrästä.
Toukat syövät eläinplanktonia ja itseään pienempiä vesihyönteisiä, myös muita sudenkorentoja. Aikuisvaiheen lähestyessä toukat nousevat vedestä ja kiipeävät rantakasvillisuuden sekaan. Sudenkorentojen kehityksestä puuttuu varsinainen kotelovaihe.
Aikuinen sudenkorento kuoriutuu toukkanahasta niska edellä. Kuoriutuminen ja aikuisvaiheen alku on sudenkorennolle kaikkein vaarallisinta aikaa. Kun sudenkorento kuoriutuu, sen siivet ovat kasassa. Nuoren aikuisen täytyy aluksi pumpata siipiin nestettä, jotta ne aukeavat ja lentäminen on mahdollista. Tällöin yksilö on pitkään lentokyvytön ja siksi altis pedoille. Aikuinen yksilö voi lajista riippuen elää muutamista viikoista kuukausiin. Kuoriutumisen jälkeen sudenkorennot saattavat lentää ruokailemaan uusille alueille, mutta ne palaavat yleensä takaisin saman vesistön ääreen lisääntymään.
Suomen sudenkorentoseura:
http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Etusivu
Sami Karjalaisen sudenkorentosivusto:
http://www.korento.net/
Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot (Tammi, 2002)