Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Vesistöt / Taustaa lammista

Taustaa lammista

Lampi voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Erään määritelmän mukaan kaikki neliömetriä suuremmat ja kahta hehtaaria pienemmät vesialueet ovat lampia. Toisen määritelmän mukaan lampia ovat ainoastaan alle 8 metriä syvät, pienetkin vesialueet. On myös kevään ja syksyn täyskiertoon perustuvia määritelmiä. Yhteistä kaikille lampien määritelmille on pyrkimys erottaa lampi järvestä. Koska lammen määrittely on tapauskohtaista, ei ole olemassa tyypillistä lampea. Suomessa puhutaan paljon suolammista ja metsälammista, mutta todellisuudessa nämä kaksi luokkaa ovat osittain päällekkäisiä.

Lammen ominaisuuksia tutkimalla voi saada kuvan siitä, millaisia ja kuinka paljon erilaisia lajeja vedessä elää. Veden eliöitä ei voida tutkia ilman elinympäristön ominaisuuksien selvittämistä, sillä ne vaikuttavat muun muassa eliöiden esiintymiseen eri paikoissa, niiden sopeutumiseen esiintymisalueillaan sekä niiden hyvinvointiin ja käyttäytymiseen.

Lajimäärään vaikuttavat muun muassa lammen koko, matalan veden alueen koko, näkösyvyys, lammen yhteys muihin vesistön osiin ja sen rehevöitymisaste. Jokin tietty ominaisuus ei kuitenkaan yksiselitteisesti suurenna tai pienennä lajimäärää. Siksi lajimäärää on vaikea arvioida ennakolta. Alla esitellään muutamia yleisesti hyväksyttyjä väitteitä, jotka antavat hieman kuvaa siitä, miten vesistön ominaisuudet saattavat vaikuttaa lajimäärään.

  • Mitä suurempi vesistö sitä enemmän lajeja ja lajiryhmiä vedessä esiintyy.
  • Mitä suurempi matalan veden alue, sitä enemmän siinä on kasvilajeja ja niistä riippuvaisia eläimiä.Mitä syvemmälle valo kykenee tunkeutumaan vedessä, sitä laajempi kasvien elinalue on.
  • Mitä syvemmälle valo kykenee tunkeutumaan vedessä, sitä syvemmällä kasviplankton kykenee elämään.
  • Mitä jyrkemmin vesistö syvenee, sitä pienempi on kasvien elinalue.
  • Mitä enemmän vedessä kasvaa suuria vesikasveja, sitä enemmän eläimillä, kuten selkärangattomilla ja kaloilla, on suojaisia piilopaikkoja.
  • Kohdissa, joissa kasvillisuus varjostaa vettä, saattaa olla vähemmän kasviplanktonia ja vesikasveja.
  • Mitä paremmin lampi on yhteydessä vesistön muihin osiin, sitä helpommin uusia lajeja levittäytyy lampeen.
  • Mitä enemmän metsä- ja pelto-ojia laskee lampeen, sitä enemmän orgaanista ainesta laskee veteen rehevöittämään lampea.
  • Suoreunainen lampi kasvaa hitaasti pintaa myöden umpeen niin, että avoveden alue pienenee jatkuvasti.
  • Kun lampi on hyvin pieni, kalat puuttuvat vedestä ja selkärangattomat menestyvät paremmin.