Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Vesistöt / Lammen laidalla

Lammen laidalla

Tähdet: 2–4
Aika: Sulan veden aikaan. Tehtävä kannattaa tehdä kesällä.
Kesto: 1 päivä–1 viikko

Tutki lammen ominaisuuksia ja mieti Taustaa-osion avulla, miten ominaisuudet vaikuttavat lammen lajimäärään. Tehtävä koostuu neljästä osasta. Sinun tulee tehdä perusosa 1 sekä 1–3 muuta osaa, että saat tehtävän suoritettua. Jokaisesta osasta saat yhden tähden (tästä tehtävästä voi siis saada poikkeuksellisesti jopa neljä tähteä). Valitse tutkimuskohteeksesi riittävän pieni lampi, jotta työmäärä pysyy kohtuullisena.

Perusosa 1: Veden ja rannan kasvillisuus

Tarvikkeet:

  • Piirustusvälineet
  • mitta
  • kartta

Piirrä lammesta ja sen lähirannasta kuva. Hahmottaaksesi lammen muodon paremmin voit käyttää apunasi karttaa. Piirrä kuvaan lampeen laskevat ja siitä lähtevät purot ja ojat. Merkitse kuvaan myös ilmansuunnat.

Tarkastele lammen pohjaa matalan veden alueelta. Minkälainen pohja lammessa on? Vaihtelevatko pohjan ominaisuudet eri puolilla lampea?

Merkitse kuvaan vedessä kasvavat laajat vesikasvien muodostamat kasvustot. Kasvustoja muodostavia ja veden pinnalla havaittavia kasveja ovat esimerkiksi järviruoko, lumme, ulpukka sekä erilaiset palpakot, vidat ja vesiherneet. Merkitse myös mahdolliset pajupensaat, jotka kasvavat veden myötäisesti tai osittain vedessä.

Tarkastele lammen ympärillä olevaa noin 20 metrin levyistä ranta-aluetta rantaviivasta maalle päin. Piirrä rantavyöhyke lampikuvaan. Merkitse kuvaan havaintojasi rantavyöhykkeestä.

  • Onko ranta suota, metsää, piha-aluetta tai peltoa?
  • Pystytkö havaitsemaan vyöhykkeitä (esimerkiksi rahkasammalvyöhyke, varpuvyöhyke, suovyöhyke, metsävyöhyke)? Voit nimetä vyöhykkeet omien havaintojesi perusteella; tässä annetut ovat vain esimerkkejä.

Onko rannassa isoja puita, jotka varjostavat vettä ja pudottavat syksyllä lehtensä veteen?

Osa 2: Lammen koko

Tarvikkeet:

  • kartta
  • ruutupaperi
  • kopiointimahdollisuus

Rantaviivan pituus on yksi vesistöjen tutkimuksessa käytettävä ominaisuustieto. Helpoiten pystyt mittaamaan rantaviivan pituuden kartasta. Kartoissa on mittakaava, joka kertoo siitä, kuinka montaa senttimetriä yksi kartan senttimetri vastaa luonnossa.

Lammen kokoa määrittää myös lammen pinta-ala. Yksi tapa mitata pinta-alaa on ruutupaperi-tekniikka. Saamasi pinta-ala ei ole tarkka mutta antaa hyvän kuvan todellisesta pinta-alasta.

  1. Suurenna karttaa kopiokoneella niin, että lampi on noin A4- kokoisen paperin kokoinen.
  2. Laske kartan mittakaava uudelleen. Jaa mittakaavan jälkimmäinen luku sillä kuinka moninkertaiseksi kartan suurensit (150% = 1,5 kertainen). Esimerkki: jos suurennat 1:20 000 karttaa 400%, jaat 20 000 neljällä ja uusi suhdelukusi on 1:5000. Jos vielä tämän jälkeen suurennat uutta karttaasi 400%, uusi suhdelukusi on 1:1250. Tarvittaessa voit vielä suurentaa uutta karttaasi, jolloin lasket uuden suhdeluvun edelliseen tapaan.
  3. Leikkaa lampi irti kartasta ja aseta se ruutupaperille, jonka ruudut ovat 1 cm x 1 cm.
  4. Piirrä lammen muoto ruutupaperille.
  5. Laske niiden ruutujen lukumäärä lammen alueelta, jotka ovat kokonaan rantaviivan sisällä.
  6. Laske niiden ruutujen lukumäärä, joiden ylitse reunaviiva kulkee ja jaa saatujen ruutujen määrä kahdella.
  7. Laske kohtien 5 ja 6 luvut yhteen.
  8. Laske yhden 1 cm x 1 cm ruudun pinta-ala maastossa. Sen saat, kun kerrot leikkaamasi kartan mittakaavan jälkimmäisen luvun itsellään. Jos esimerkiksi kartta, josta leikkasit lammen irti, on 1:1250, yksi kartan neliösenttimetri on maastossa 1250 cm x 1250 cm = 1562500 cm2
  9. Kerro kohdan 7 tulos (ruutujen määrä) yhden ruudun pinta-alalla.
  10. Ilmoita lammen koko hehtaareina (cm2 / 100 000 000)

Osa 3: Lammen syvyys ja näkösyvyys

Tarvikkeet:

Tutki aluksi lammen näkösyvyys. Laske mittaa hitaasti veteen, kunnes et enää pysty näkemään valkoista levyä. Laske samalla narun viivoja, jotta tiedät, kuinka syvällä valkoinen levy on. Saat tuloksen kohdasta, jossa levy katoaa näkyvistä. Näkösyvyys on helpoin mitata tyynellä säällä ja niin, että vene varjostaa upotuskohtaa. Sillä, paistaako mittaushetkellä aurinko, ei ole varsinaista merkitystä. Voit kokeilla näkösyvyyttä 2–3 kohdasta, jotta näet, saatko joka kohdasta saman tuloksen.

Kun mittaat lammen syvyyttä, laske syvyysmittaa, kunnes tunnet narun löystyvän painon osuessa pohjaan. Kokeile syvyyttä ainakin viidestä kohdasta. Näin saat kuvan siitä, millainen pohjan muoto on. Merkitse piirtämääsi karttaan ne kohdat, joista mittasit syvyyden ja saadut tulokset. Onko lampi äkkisyvä vai loivasti syvenevä?

Osa 4: Veden lämpötilan mittaaminen eri kerroksissa

Tarvikkeet:

  • vene ja pelastusliivit
  • lämpömittari
  • osan 3 syvyysmitta (tai narua, paino ja vedenkestävä tussi)

Voit hyödyntää 3. osassa tekemääsi syvyysmittaa, jolloin kiinnität lämpömittarin valkoiseen levyyn. Jos sinulla ei ole syvyysmittaa, voit kiinnittää vedenkestävän lämpömittarin ja painon naruun, johon merkitset viivan jokaisen tasametrin kohdalle. Jos olet mitannut lammen syvyystietoja, niin mittaa lämpötila suunnilleen syvimmässä havaitsemassasi kohdassa. Jos et ole mitannut syvyttä, mittaa lämpötila keskellä lampea.

Laske mittaa metri kerrallaan kohti pohjaa ja pidä sitä riittävän kauan samassa kohdassa. Näin mittari ehtii reagoida muuttuneeseen lämpötilaan. Jos lampi on alle kolme metriä syvä, tee mittaus puolen metrin välein. Tarkista tulos jokaisen mittauspisteen jälkeen, ja merkitse se ylös. Piirrä mittauksen jälkeen syvyysjana, johon merkitset lämpötilan muutoksen. Pystytkö tunnistamaan veden eri lämpötilakerrokset (pintavesi, harppauskerros, pohjavesi)? Pintavesi on kesäisin lämpimän veden alue, joka viilenee harppauskerroksessa nopeasti viileäksi pohjavedeksi.

Vinkki! Saadaksesi tietää mikä on ”riittävän kauan” käytössäsi olevalle lämpömittarille, tee maissa pieni esikoe. Laske kahteen sankoon eri lämmintä vettä. Pidä mittaa aluksi lämpimämmässä vedessä. Kun mittarilukema on tasaantunut, siirrä lämpömittari kylmempään veteen. Ota aikaa,kuinka kauan kuluu, ennen kuin mittarilukema tasaantuu uuteen lämpötilalukemaan.

Taustaa