Jäänreunan linnut

Tähdet: 1–2
Aika: kevät
Kesto: 1–2 kuukautta

Tarvikkeet:

  • muistiinpanovälineet
  • kiikarit
  • lintukirja

Ensimmäinen tehtävä on pakollinen perustehtävä, ja siitä saa yhden tähden. Halutessasi voit tehdä myös lisätehtävän, josta saat toisen tähden.

 

1. perustehtävä: Lintujen kevätmuuton seuraaminen

Seuraa keväällä muuttolintujen saapumista vesistön sulapaikkaan. Käy sulan luona neljä kertaa esimerkiksi yhden tai kahden viikon välein. Mitkä linnut saapuvat ensimmäisenä? Entä sitten kun sula on suurentunut? Kirjaa tehtäväraporttiisi perustietojen lisäksi ainakin tunnistamasi lintulajit ja säätiedot. Säätiedoista kannattaa raportoida lämpötila, oliko poutaa vai pilvistä, oliko tuulista ja satoiko vettä tai lunta. Jos et näe jollakin käyntikerralla yhtään lintua, kirjoita sekin muistiin. Jos vesistö ei ole talvella lainkaan jäätynyt eikä keväällä ole erityisiä sulapaikkoja, voit seurata rannoille saapuvia muuttolintuja.

Vinkki! Sulapaikkoja on esimerkiksi vesistöjen virtakohdissa sekä jokien ja järvien yhtymäkohdissa.
 

2. lisätehtävä: Jäänlähdön havainnointi

Seuraa jonkin vesistön jäänlähtöä. Raportoi, milloin tapahtuvat jäänlähdön neljä eri vaihetta:
  • 1. Rantojen sulaminen. Ensimmäiset sulat alueet ilmestyvät rannoille, koska matalan veden lämpötila kohoaa keväällä nopeammin kuin syvempien kohtien.
  • 2. Sulien kohtien ilmestyminen ulommaksi. Jäähän ilmestyy sulia laikkuja, mutta jää on muuten vielä yhtenäinen.
  • 3. Jään liikkuminen. Jää on halkeillut lautoiksi, joita tuuli ja virtaukset liikuttelevat.
  • 4. Jään katoaminen näköpiiristä. Jää on sulanut kokonaan.

>>Taustaa:

Kevään varhaisimmat muuttolinnut saapuvat Suomeen yleensä helmi-maaliskuussa. Ensimmäisiä vesistöjen sulapaikkoihin ilmestyviä lintuja ovat lokit, telkkä, isokoskelo ja joutsenet. Kevään edetessä laajentuviin suliin saapuu muun muassa silkkiuikkuja ja nokikanoja. Huhti- ja toukokuun aikana vesistöjen äärelle saapuvat esimerkiksi kahlaajat ja tiirat.

Vesistöjen jää sulaa yleensä ensin rannoilta, virtapaikoista ja lahdista. Jää alkaa oheta, kun ilma lämpenee ja auringon säteily sulattaa jään päällä olevan lumen. Tällöin säteily pystyy tunkeutumaan jään sisään. Osa säteilystä tunkeutuu jään läpi ja lämmittää vettä. Vähitellen teräsjää haurastuu ja sulaa pylväiksi. Lopulta jää menettää lujuutensa ja hajoaa veteen. Vähätuulisena keväänä jää voi sulaa paikoilleen, mutta yleensä tuuli ja veden virtaukset liikuttavat ohutta jäätä.

>>Lisätietoja:

Lintujen kevätmuuton seurantaa:
http://www.birdlife.fi/havainnot/lintutilanne/nyt.shtml

Korhonen J. 2005. Suomen vesistöjen jääolot, Suomen ympäristö –sarja 751. pdf-tiedosto:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=129661&lan=fi

Takaisin Vesistöt-tehtäväluokan tehtäviin