Tunturin rinne-tutkimus

Tähdet: 1–2
Aika: kesä-syksy
Kesto:
1. 2–6 h
1.+2. 3–8 h

Tehtävässä on kaksi osaa, pakollinen ja vapaaehtoinen. Pakollisesta perustehtävästä saat yhden tähden. Jos teet myös lisätehtävän, saat yhteensä kaksi tähteä. Lue molemmat tehtävät, ennen kuin aloitat kumpaakaan, sillä ne voi suorittaa osittain yhtä aikaa.

 

Perustehtävä: Perustutkimus

Tarvikkeet:

  • muistiinpanovälineet
  • (kamera tai piirustusvälineet)
  • (kartta)

Tee tutkimus jonkin tunturin rinteestä. Nouse kävellen tunturin juurelta huipulle mahdollisimman suoraan. Pysähdy noin 10 minuutin välein katsomaan ympärillesi ja tee muistiinpanoja siitä, miten ympäristö muuttuu. Parhaan nousureitin valinnassa voit käyttää apuna karttaa (voit käyttää myös valmiita retkeilyreittejä), ja muistiinpanojen avuksi voit ottaa valokuvia tai piirtää.

Tee muistiinpanoja ainakin näistä asioista:

  • kasvillisuus: Onko puita/metsää? Minkälaista? Mitä muita kasvityyppejä kasvaa (pensaita, varpuja, heiniä, ruohovartisia kukkakasveja, sammalta)? Mikä niistä on yleisin?
  • maaperä: Näetkö maassa esimerkiksi multaa, hiekkaa, soraa tai kivikkoa?
  • olosuhteet:Tuntuuko ilma kylmemmältä? Onko maa märempää tai kuivempaa?
  • eläimistö: Jos havaitset eläimiä, merkitse muistiin, mitä havaitset ja missä ympäristössä – retken lopuksi voit päätellä, viihtyykö joku eläin esimerkiksi vain tietyssä kohtaa rinnettä.

Kokoa havaintosi kertomukseksi siitä, miten ympäristö muuttuu tunturin rinteellä.

 

Jatkotehtävä: Rinteen vyöhykemalli

Tarvikkeet (perusosassa mainittujen lisäksi):

  • alueen kartta, jossa näkyvät korkeuskäyrät
  • piirustusvälineet

Kun teet muistiinpanoja noustessasi rinnettä, yritä hahmottaa ympäristön vyöhykkeisyys.

  • Missä vaiheessa metsä loppuu ja paljakka alkaa, eli kuinka suuri osuus tunturin rinteestä on paljakkaa?
  • Voitko havaita muunlaisia vyöhykkeitä – alkaako jossain vaiheessa esimerkiksi laaja kivikko, tai loppuuko varpukasvien esiintyminen tietyssä korkeudessa?
  • Miten leveitä vyöhykkeet suunnilleen ovat?

Tutki retken jälkeen korkeuskäyriä alueen kartasta ja piirrä paperille hahmotelma (poikkileikkaus) tutkimastasi tunturinrinteestä. Kuvan ei tarvitse olla tarkka, mutta yritä erottaa ainakin loivasti ja jyrkästi nousevat kohdat. Piirrä sitten rinteeseen havaitsemasi ympäristövyöhykkeet. Merkitse piirrokseen vähintään kasvillisuuden muutokset, mutta voit merkitä myös muita havaintoja esimerkiksi maaperästä tai eläimistöstä.

>>Taustaa:

Tuntureiden luonto, etenkin kasvillisuus, on vyöhykkeistä. Ilmasto on korkeammalla ankara. Mitä ylemmäs rinnettä noustaan, sitä harvempi kasvilaji selviytyy. Monet kasvit ovat sopeutuneet elämään erityisesti tunturien rinteillä, mutta kokonaisuutena lajisto kuitenkin köyhtyy korkealle mentäessä.

Tuntureiden välissä ja niiden alimmilla rinteillä kasvaa yleensä havumetsää. Useimmissa maailman vuoristoissa havumetsä muodostaa metsänrajan. Suomessa ja lähialueilla kaikkein korkeimmalla pärjäävä puu on kuitenkin poikkeuksellisesti lehtipuu: tunturikoivu. Tunturikoivuvyöhykkeen yläpuolelta alkaa paljakka, jossa ei ole enää puita. Suomen matalilla tuntureilla esiintyy yleensä vain alapaljakkaa, jossa kasvaa varpuja ja heiniä. Vain Käsivarren Lapin korkeimmilla tuntureilla esiintyy vielä karumpaa kasvillisuutta, ja ainoastaan Suomen korkeimman tunturin, Haltin, huipulla on yläpaljakkaa, jossa kasvaa lähinnä vain sammalta ja jäkälää.

Vyöhykkeiden rajat ovat sitä alempana, mitä pohjoisempana ollaan. Pohjoisimmassa Lapissa jo "maanpinnan tasolla" ollaan keskellä tunturiluontoa.

>>Lisätietoja:

Järvinen & Lahti (toim.): Suurtuntureiden luonto (Palmenia-kustannus 2004)

Takaisin Tunturi-tehtäväluokan tehtäviin