Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Tunturi / Taustaa rinnetutkimuksesta

Taustaa rinnetutkimuksesta

Tuntureiden luonto, etenkin kasvillisuus, on vyöhykkeistä. Ilmasto on korkeammalla ankara. Mitä ylemmäs rinnettä noustaan, sitä harvempi kasvilaji selviytyy. Monet kasvit ovat sopeutuneet elämään erityisesti tunturien rinteillä, mutta kokonaisuutena lajisto kuitenkin köyhtyy korkealle mentäessä.

Tuntureiden välissä ja niiden alimmilla rinteillä kasvaa yleensä havumetsää. Useimmissa maailman vuoristoissa havumetsä muodostaa metsänrajan. Suomessa ja lähialueilla kaikkein korkeimmalla pärjäävä puu on kuitenkin poikkeuksellisesti lehtipuu: tunturikoivu. Tunturikoivuvyöhykkeen yläpuolelta alkaa paljakka, jossa ei ole enää puita. Suomen matalilla tuntureilla esiintyy yleensä vain alapaljakkaa, jossa kasvaa varpuja ja heiniä. Vain Käsivarren Lapin korkeimmilla tuntureilla esiintyy vielä karumpaa kasvillisuutta, ja ainoastaan Suomen korkeimman tunturin, Haltin, huipulla on yläpaljakkaa, jossa kasvaa lähinnä vain sammalta ja jäkälää.

Vyöhykkeiden rajat ovat sitä alempana, mitä pohjoisempana ollaan. Pohjoisimmassa Lapissa jo "maanpinnan tasolla" ollaan keskellä tunturiluontoa.