Palsat

Tähdet: 2
Aika: kevät-kesä-syksy
Kesto: 1–5 h

Tarvikkeet:

  • kumisaappaat
  • noin metrin pituinen keppi tai seiväs
  • mittanauha

Käy palsasuolla tutkimassa palsoja! Etsi vähintään kaksi palsaa (jos et löydä, yksi riittää) ja vertaile niitä. Kuvaile miltä palsat näyttävät ja minkälaisia kasveja niiden päällä kasvaa. Kokeile, tuntuuko palsan pinta kylmemmältä kuin sen viereinen turve. Kiipeä varovasti palsan päälle ja koeta, miten syvälle keppi uppoaa eli miten syvällä ikirouta on. Jos palsan päälle ei voi kiivetä, työnnä keppi palsan kylkeen. Älä kuitenkaan vahingoita palsoja. Jos löydät sulavan palsan, voit käydä kokeilemassa, onko siitä tihkuva vesi kylmää.

Kerro tehtävän raportissa havainnoistasi.

>>Taustaa:

Palsoja esiintyy Pohjois-Lapin soilla. Palsa on suuri turvekumpu, jonka sisus on kesälläkin jäässä. Palsa erottuu selvänä kumpuna muuten melko tasaisella suolla. Suurimmat palsat ovat jopa 5 m korkeita. Palsan päällä ei yleensä kasva korkeita kasveja, vaan pelkästään varpuja, sammalia tai jäkäliä.

Palsa saa alkunsa, kun routa eli turpeen jäätyminen pääsee talvella etenemään jossain kohtaa suota tavallista syvemmälle. Jäätyessään vesi laajenee ja nostaa turvekerrosta. Kesällä turvekummun pinta sulaa noin 60 sentin paksuudelta. Tämä korkeammalla oleva turve on kuivaa, koska vesi valuu siitä pois. Kuiva turve toimii hyvänä eristeenä; siten se estää alla olevaa routaa sulamasta kokonaan kesän aikana. Seuraavina talvina sama toistuu: routaa muodostuu joka talvi enemmän kuin sitä ehtii kesällä sulaa, ja vuosien aikana palsakumpu kasvaa.

Samalta suolta voit löytää sekä kasvavia että romahtavia palsoja. Palsan elämänkaari voi olla jopa tuhat vuotta! Kun palsa on tarpeeksi suuri, eristävä turvekerros alkaa repeillä, ja sulaminen alkaa. Kun koko palsa on sulanut, paikalle jää vain pieni lammikko.

Takaisin Tunturi-tehtäväluokan tehtäviin