Linjalaskenta

Tähdet: 2
Aika: touko-kesäkuu
Kesto: 3–5 h

Tarvikkeet:

  • muistiinpanovälineet
  • alueen peruskartta (mittakaava 1:20 000, 1:25 000 tai 1:50 000)
  • kompassi
  • (GPS-paikannin)
Linjalaskenta on yksi lintututkimuksen perusmenetelmistä. Avoimella tunturipaljakalla sen harjoittelu on helppoa. Tämän tehtävän aikana ei kuitenkaan harjoitella lintutuntemusta, vaan alueella esiintyvät linnut ja niiden äänet on tunnettava jo valmiiksi. Huipputietäjä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan perustuntemus riittää.

Tutki tunturialueen karttaa ja piirrä siihen paljakalle (= puuttomalle alueelle) sijoittuva vähintään 1,5 kilometrin pituinen suora linja. Helpointa on, jos linja kulkee suoraan johonkin ilmansuuntaan, esimerkiksi pohjoiseen. Älä valitse kaikkein helppokulkuisinta kohtaa. Yritä sijoittaa linja sattumanvaraisesti, esimerkiksi kartan koordinaatistoviivojen mukaan. Huolehdi kuitenkin siitä, että koko linjan pystyy kävelemään (eli matkalla ei ole esim. korkeita jyrkänteitä).

Laskenta-aikaan on oltava hyvä sää, eli ei sadetta, kovaa tuulta tai erikoisen kylmää. Lähde matkaan niin, että olet linjan alkupäässä varhain aamulla, esimerkiksi jo heti auringon noustessa, mutta viimeistään klo 06. Katso kompassista tai GPS:stä linjasi suunta. Kävele linjasi läpi rauhallista vauhtia ja pysähdy noin 50 metrin välein havainnoimaan. Merkitse muistiin kaikki linnut, jotka havaitset kulkiessasi ja pysähdysten aikana (laji ja yksilömäärä). Merkitse kuitenkin vain ne linnut, jotka näet tai kuulet etupuolellasi tai sivuillasi; takanasi olevia lintuja ei oteta huomioon. Ole tarkkana, ettet merkitse samoja lintuja useaan kertaan. Kulje linjalla niin suoraan kuin mahdollista. Älä seuraa polkuja. Tarkista suunta usein.

Kotiin palattuasi laske yhteen havaintosi. Montako lajia havaitsit, ja montako yksilöä kustakin lajista? Mitkä olivat runsaimmat lajit? Halutessasi voit toistaa laskennan samalla reitillä myöhemmin samana vuonna tai vuoden kuluttua ja verrata tuloksia. Voit myös laskea samanpituisen reitin jossain toisessa paikassa ja vertailla eri alueiden linnustoa.

HUOM! Tehtävän voi tehdä myös muussa ympäristössä. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsissä laskenta on kuitenkin usein haastavaa tiheän kasvillisuuden ja runsaan lajiston takia. Jos kuitenkin tunnet alueesi linnuston (myös äänet) hyvin, voit tehdä tehtävän missä vain.

Vinkkejä!
  • Merkitse kartan linjalle etukäteen merkit 50 m välein, jotta välimatkoja ei tarvitse arvioida maastossa. Jos käytät GPS:ää, se hoitaa mittaamisen puolestasi.
  • Lyijykynä on paras kirjoitusväline maastossa. Kuulakärkikynän muste voi loppua tai kirjoitus suttaantua, jos paperi pääsee kastumaan.
  • Rakenna kaulaan ripustettava muistiinpanovälineistö, niin merkintöjen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Kiinnitä tukevan pahvin toiseen reunaan ripustusnaru, solmi yhteen kulmaan kiinni lyijykynä ja kiinnitä muistilappu alustalle suurilla paperiliittimillä. Alustan toiselle puolelle voit kiinnittää vaikka kartan.
  • Katso kompassin avulla suoraan kulkemisen harjoitus ja ohjeet [Kartta ja kompassi -tehtävästä].
  • Jos haluat tehdä pidemmän linjan, siihen voi sisältyä suoria kulmia (90° käännöksiä). Voit esimerkiksi kulkea 1,5 km pohjoiseen ja lisäksi 1 km itään. "Virallinen" linjalaskentareitti on 6 kilometrin suorakulmio, jonka pitkä sivu on 2 km ja lyhyt sivu 1 km.

    >>Taustaa:

    Linjalaskenta on tieteellinen lintujen runsauden arviointimenetelmä. Suomessa tieteellisiä linjalaskentoja koordinoi Luonnontieteellisen keskusmuseon alainen Eläinmuseo. Tässä tehtävässä on esitetty yksinkertaistettu versio virallisesta linjalaskenta-ohjeesta, joka löytyy Eläinmuseon verkkosivuilta (ks. Lisätiedot).


    Laskentojen verkkosivuilla kerrotaan:

    Linjalaskennoilla on tutkittu lintulajien tiheyksiä, parimääriä sekä pitkäaikaisia ja vuosittaisia kannanmuutoksia koko Suomessa eri ympäristöissä eri puolilla maata. Suomessa on laskettu noin 6000 linjaa viime 70 vuoden aikana. Minkään muun maan linnustosta ei ole kerätty vastaavaa pitkäaikaista kvantitatiivista tietopohjaa. Vakioreittien laskenta käynnistyi osana Suomen kolmatta lintuatlasta kesäkuussa 2006. Reittien verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen. Kunkin reitin pituus on 6 km.

    Havainnot erotellaan pää- ja apusaralle sen mukaan, onko lintu alle vai yli 25 metrin etäisyydellä kulkulinjasta. Toisessa versiossa laskija lisäksi kirjaa linjan 50 m leveän pääsaran biotoopit ja lintujen sijainnin niissä, jolloin kertyy tärkeää tietoa lajien runsaudesta eri elinympäristöissä.

    Linjalaskennasta on muunnelmia muillekin lajiryhmille, eli samaa menetelmää käytetään myös muissa kuin lintututkimuksissa. Esimerkiksi erilaiset kasvillisuuslinjat ovat yleisiä, ja myös lepakoita tutkitaan linjalaskennan avulla.

    Takaisin Tunturi-tehtäväluokan tehtäviin