Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Taivas / Taustaa perimätiedosta

Taustaa perimätiedosta

Näin kertoo Tapani Peltonen Suomalaisessa sääkirjassa (Rinne ym. (toim.), Yhtyneet Kuvalehdet 1998):
Perinteisessä säätiedossa on aineksia historian rajoilta asti ja kauempaakin, ja siihen sisältyy myös kaikkien tätä tietoa välittäneiden ihmisten kokemusta. Muinaiset, ja miksei nykyisetkin viljelijät, paimenet, kalastajat, merimiehet ja muu rahvas siinä missä kunkin ajan oppineetkin ovat tarkkailleet tuulta ja pilviä, etsineet maasta, ilmasta ja tähtitaivaasta selitystä sääilmiöille ja merkkejä, joiden avulla sään vaihteluita voitaisiin ennakoida. Aikojen kuluessa kertyneestä kokemuksesta on syntynyt kansanomainen säätieto, joka on siirtynyt ihmisryhmiltä ja kansoilta toisille ja periytynyt polvesta polveen.

Sanontoja on hieman erityyppisiä. Osa sananlaskuista ennustaa säätä asioista, joilla ei ole vakituista esiintymispäivää, kuten luonnonilmiöt (esim. taivaan väri) tai eläinten käyttäytyminen (esim. muuttolintujen saapuminen). Osa taas kertoo, että jos tiettynä kalenterin päivänä (esim. loppiaisena tai mattina eli Matin nimipäivänä) tapahtuu jotain, on siitä tietty seuraus. On sellaisiakin sananlaskuja, joiden mukaan tiettynä päivänä tapahtuu joka vuosi tietty asia. Tunnetuin on ehkä "Jaakko heittää kylmän kiven veteen", joka tarkoittaa, että Jaakon päivänä (24.7.) järvivesien pitäisi alkaa kylmentyä.