Rahkasammalet

Suolla kävellessä kiinnittää harvemmin huomiota siihen, minkä päällä astelee. Kulkemisen kannalta tärkeältä tuntuu erottaa märät ja kuivemmat kohdat toisistaan. Suon pinta muodostuu kuitenkin yhtenäisestä sammalmatosta, joka koostuu lähinnä rahkasammalista.

Suomessa esiintyy noin 30 rahkasammallajia (suku Sphagnum). Pelkällä vilkaisulla rahkasammalien eroja on vaikea havaita. Hieman lähempää tarkastellen niistä löytää kuitenkin yllättävän paljon eroja. Rahkasammalien tunnistaminen on salapoliisintyötä. Siinä tutkitaan sammaleen kokoa ja muhkeutta, lehden kokoa ja väriä, haaroittumista, varren väriä sekä varsi- ja haaralehtien eroja ja asentoa. Voit helpoiten tunnistaa rahkasammalet niiden ollessa kosteita, ja siksi retkelle ei kannata lähteä helteellä.

Rahkasammalet ovat suomalaisen suon perusta. Ne kasvavat latvastaan kohti taivasta, ja samalla niiden alaosat kuolevat ja alkavat maatua. Suoveden hapettomissa ja happamissa olosuhteissa hajotus jää kesken, jolloin muodostuu turvetta. Ilman turvetta taas ei ole suota. Rahkasammalet myös osaltaan pitävät suon märkänä, koska niissä on paljon onttoja soluja, joihin voi varastoitua moninkertaisesti kasvin oman painon verran vettä!