Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Metsä / Lahopuututkimus

Lahopuututkimus

Tähdet: 1
Aika: lumeton aika (paras aika syksy)
Kesto: 2–5 h

Tarvikkeet:

  • muistiinpanovälineet
  • mittanauha
  • puukko
  • (luuppi tai suurennuslasi)
  • (tunnistusoppaita, esim. kasvit, sienet, käävät, jäkälät, hyönteiset, eläinten jäljet)

Etsi metsästä ainakin kolme kuollutta puuta (pystyssä tai maassa). Tutki niiden ominaisuuksia ja katso, minkälaisia eliöitä tai eläinten jälkiä kuolleilta puilta löytyy! Etsi esimerkiksi jäkäliä, sammalia, kääpiä ja muita sieniä, hyönteisten syönnösjälkiä, tikkojen nakutusjälkiä ja niiden pesäkoloja.

Tutki kolmea puuta ja vastaa jokaisesta seuraaviin kysymyksiin:

  • Pystytkö tunnistamaan puulajin? Mikä se on?
  • Onko puu pystyssä vai kaatunut?
  • Jos puu on pystyssä, paljonko siitä on jäljellä? Puuttuuko esimerkiksi kaarnaa tai latvustoa?
  • Jos puu on kaatunut, onko se osittain ilmassa (esimerkiksi nojallaan toiseen puuhun) vai makaako se kokonaan maassa?
  • Mikä on puun ympärysmitta (10 cm tarkkuudella)? Mittaa se mittanauhalla suunnilleen siitä kohtaa, joka olisi ollut n. 1,5 m korkeudella puun eläessä.
  • Miten pitkälle puu on lahonnut, eli mikä on puun lahoaste (1–5)? Lahoasteen saat selville puukkotestillä, jonka ohjeet ovat ohessa.
  • Kuinka monen eri eliöryhmän edustajia tai niiden jälkiä näet puulla? Muista kurkistaa myös makaavan rungon alle! Voit myös irrottaa hieman kaarnaa puun pinnasta.
  • Mitkä löytämäsi lajit tai eliöryhmät osaat määrittää? Halutessasi voit käyttää apuna luuppia ja tunnistusoppaita.

Vertaa kolmen puusi tuloksia. Mieti lisäksi, onko metsässä mielestäsi paljon vai vähän lahopuuta ja pohdi syitä siihen.

Vinkki! Kun etsit mahdollisimman erilaisia kuolleita puita, niin löydät eniten erilaisia eliöryhmiä. Vertaa esimerkiksi lehti- ja havupuuta, pystyssä seisovaa ja maassa makaavaa puuta tai vasta kaatunutta ja pitkälle lahonnutta puuta. Voit verrata myös lahoja kantoja ja suuria lahotukkeja.

Puukkotestin ohje:
Iske puukko puuhun kärki edellä kohtalaisella voimalla (ei täysin voimin). Puukon uppoamissyvyys kertoo puun lahoasteen. Lahoasteluokkia on viisi:

  1. Kova, kuorellinen, äskettäin kaatunut runko; puukko tunkeutuu puuhun vain muutaman millimetrin
  2. Melko kova, usein vielä kuorellinen puu; puukko tunkeutuu puuhun 1–2 cm
  3. Melko pehmeä puu, jonka kuori usein repeillyt ja laajasti irronnut; puukko tunkeutuu puuhun melko helposti 3–5 cm (eli noin terän puoliväliin)
  4. Pehmeäksi lahonnut, usein kuoreton ja epifyyttien peittämä runko; puukko voi tunkeutua puuhun kahvaa myöten (Epifyytti = rungon päällä kasvava jäkälä tai kasvi, useimmiten sammal)
  5. Hyvin pehmeä, sormin hajotettavissa oleva, yleensä täysin epifyyttien peittämä maapuu; puukko tunkeutuu puuhun hyvin helposti kahvaa myöten. Runko erottuu metsämaasta usein vain kohoumana.


(Testi on yksinkertaistettu artikkelista Renvall & Niemelä: ”Lahoamistavat – sienilajiston monimuotoisuutta kaatuneissa puunrungoissa”. Luonnon Tutkija 5/1994, s. 186–193.)

Lisätietoja:

Taustaa