Tähdet: 1
Aika: kesä
Kesto: 1 –3 tuntia
Tarvikkeet:
Tutustu lähimetsäsi tai muun valitsemasi metsän kasvillisuuteen. Löytyykö metsästä neljä kasvien muodostamaa kerrosta: pohjakerros, kenttäkerros, pensaskerros ja puukerros? Valitse metsästä haluamasi kokoinen alue ja tarkastele tällä alueella jokaista kasvillisuuskerrosta erikseen. Nimeä eri kerroksista yhteensä vähintään kahdeksan kasvia.
Pohjakerrosta ja kenttäkerrosta voit tutkia esimerkiksi rajaamalla metsämaahan neliön neljän metrin pituisen kepin avulla. Voit tarkastella muutaman tällaisen neliömetrin suuruisen alueen kasveja.
Metsän kasvillisuus voidaan jakaa kerroksiin, jotka ovat pohjakerros, kenttäkerros, pensaskerros ja puukerros. Pohjakerroksen muodostavat sammaleet ja jäkälät. Helposti tunnistettavia pohjakerroksen sammalia ovat esimerkiksi seinäsammal ja metsäkerrossammal. Yleisiä pohjakerroksen jäkäliä ovat esimerkiksi poronjäkälät.
Kenttäkerrokseen kuuluvat sanikkaiset, varvut ja ruohovartiset kasvit. Sanikkaisia ovat lieot, kortteet ja saniaiset. Esimerkkilajeja sanikkaisista ovat riidenlieko, metsäkorte, metsäimarre ja hiirenporras. Varvut ovat puuvartisia kasveja, jotka ovat alle puoli metriä korkeita. Varpuja ovat esimerkiksi mustikka, puolukka, variksenmarja, juolukka ja kanerva. Kenttäkerroksen ruohovartisia kasveja ovat esimerkiksi metsätähti, käenkaali eli ketunleipä, oravanmarja, talvikit ja vanamo.
Pensaat ovat puuvartisia, vähintään puolimetrisiä kasveja, jotka haaroittuvat tyveltä lähtien. Metsän pensaskerrokseen kuuluvat muun muassa kataja, pajut, lehtokuusama ja vadelma. Puu on kookas puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi yläosasta oksiksi haaroittuva runko. Puut, kuten kuusi, haapa ja harmaaleppä, muodostavat metsän ylimmän kasvillisuuskerroksen.
Pinkka -nettikasvio:
http://www.helsinki.fi/biosci/pinkka/
Valokki -nettikasvio:
http://kasvio.avoin.jyu.fi/
Hämet-Ahti ym. (toim.): Retkeilykasvio (Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Kasvimuseo 1998)
Rikkinen: Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa (Otava 2008)