Tähdet: 1
Aika: kevät-kesä-syksy
Kesto: 1–3 vrk
Tarvikkeet:
Tutki puun rungon selkärangattomia aaltopahvin avulla.
Leikkaa aaltopahvista n. 20 cm leveä ja vähintään metrin mittainen liuska (tarvittava pituus riippuu valitsemasi puun rungon paksuudesta). Aaltokuvion pitää olla liuskassa poikittain: kun käärit liuskan puun ympärille, "laaksot" ja "harjut" kulkevat pystyssä. Sido pahviliuska narulla puun rungon ympärille aaltopuoli puuta vasten. Paras puu on kasvava lehtipuu, esimerkiksi haapa, joko rehevässä metsässä tai puutarhassa. Anna pahvin olla yön yli ja käy aamulla tutkimassa, onko pahvin aaltoihin ilmestynyt pikkueläimiä!
Yritä määrittää löytämiäsi eläinryhmiä. Jos et löydä yhtään ötökkää tai olet muuten tyytymätön tulokseen, yritä uudestaan samalla tai eri puulla. Tehtävä on valmis, kun olet määrittänyt kolme eri eläinryhmää tai kokeillut pyydystä kolme kertaa. Halutessasi voit myös verrata tuloksia eri puulajien välillä.
Puiden rungoilla elää yllättävän paljon erilaisia selkärangattomia. Ne liikkuvat erityisesti öisin, koska päivisin niitä saalistavat esimerkiksi hyönteissyöjälinnut. Päiväksi ne piiloutuvat kaarnan rakoihin ja muihin sopiviin piiloihin; aaltopahvin aaltopuoli sopii niiden mielestä mainiosti piilopaikaksi.
Puiden runkojen selkärangattomilla, kuten kaikilla eliöillä, on erilaisia elinympäristövaatimuksia. Puun ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälainen elinympäristö puun runko on. Suomen puista erityisesti haapa on tärkeä koti monille eläimille, sienille, jäkälille ja sammalille. Myös muiden ötököiden määrä voi olla ratkaiseva: esimerkiksi muurahaiset saalistavat monia muita pikkuötököitä. Jos siis puun rungolla vilisee muurahaisia, siellä tuskin on kovin paljon muita eläimiä.
Lähde: L. Levemark & K. Fresk: Biologian perustemput (Schildts 1995)