Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Maa / Taustaa maaperästä

Taustaa maaperästä

Maaperä syntyy hajonneesta kivestä ja kuolleesta eloperäisestä aineksesta peruskallion päälle. Maaperän laatuun vaikuttavat suuresti kasvit, monet eläimet ja erityisesti ilmaston olosuhteet. Toisaalta maaperä vaikuttaa suuresti paikan kasvillisuuteen ja sitä kautta muihin eliöihin.

Maaperä koostuu erilaisista maalajeista, joiden muodostamia kokonaisuuksia nimitetään maannoksiksi. Suomen ja yleensäkin pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä yleinen maannostyyppi on nimeltään podsoli. Podsoli-maannoksessa on yleensä selvästi toisistaan erottuvia vyöhykkeitä. Koska havupuiden neulaset ovat happamia, myös podsoli on hapan, karu ja vähäravinteinen maannostyyppi. Suotuisammilla paikoilla syntyy sen sijaan usein paksu multakerros eli ruskomaannos. Ruskomaannoksella kasvaa usein reheviä lehtoja, joista monet on tosin jo varhain raivattu pelloiksi. Multa ei ole yhtä hapanta kuin podsoli, ja mullassa viihtyvät lierot sekoittavat maaperää niin, ettei selviä kerroksia synny.

Muita tyypillisiä maalajeja Suomessa ovat soilla syntyvät turpeet sekä erilaiset kivennäismaat, jotka koostuvat lähinnä erikokoiseksi rikkoutuneesta ja hioutuneesta kivestä. Sellaisia kivennäismaalajeja, joissa rakeet ovat suunnilleen samankokoisia, ovat esimerkiksi hiekka ja sora. Sen sijaan moreeni on lajittumatonta kivennäismaata, eli siinä on paljon erikokoisia rakeita. Moreeni syntyi jääkauden vaikutuksesta, ja se on hyvin yleinen maalaji Suomessa, erityisesti harjuilla.