Ihmeelliset lierot

Tähdet: 1
Aika:sulan maan aika (paras aika kesä)
Kesto: 1 h

Tarvikkeet:

  • lapio
  • viivoitin tai mittanauha
  • kirjoituspaperi
  • muistiinpanovälineet

Tutustu kastematoihin eli lieroihin! Etsi ainakin kolme erinäköistä lieroa ja tutki niitä alla olevien ohjeiden mukaan. Lierolajit eroavat toisistaan mm. kooltaan ja väriltään, ja ne myös viihtyvät hieman erilaisissa ympäristöissä. Kaiva siis maata erilaisista paikoista, esimerkiksi kasvimaalta, kompostista ja rehevän metsän reunasta.

Kun löydät lieron, ota se varovasti kädellesi tai pieneen astiaan. Tutki näitä asioita:

  • Tarkastele lieron ulkonäköä: kumpi pää on etupää, onko ruumissa erivärisiä alueita, ja onko sillä satula eli selvä, usein erivärinen paksunnos?
  • Mittaa lieron pituus, kun se ei ole kovin venynyt tai kasaan painunut
  • Laita liero kirjoituspaperille ja katso, miten se liikkuu. Jos kuuntelet tarkasti, voit kuulla, miten lieron ihon sukaset rahisevat paperia vasten.
  • Päästä liero lopuksi takaisin maahan ja seuraa, miten se kaivautuu multaan

Tee kirjalliset ja/tai kuvalliset muistiinpanot havainnoistasi.

Vinkki! Maan kaivamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Jos et pääse kaivamaan, voit kulkea hämärässä sateen jälkeen niityllä tai vaikka kaupungin kaduilla nurmikoiden lähellä. Lierot pakenevat tulvivista käytävistään, ja niitä löytää helposti maan pinnalta.

>>Taustaa:

Lierot ovat hyvin tärkeitä luonnolle ja ihmisen selviytymiselle. Ne syövät pudonneita lehtiä ja muuta kuollutta ainesta, ja niiden ulosteista muodostuu kasveille ja ihmisten viljelyksille elintärkeää multaa. Maata kaivaessaan ne myös sekoittavat ja kuohkeuttavat maata, mikä parantaa kasvien viihtymistä.

Suomessa elää 17 lierolajia. Suurin laji, kasteliero (Lumbricus terrestris), voi olla aikuisena jopa 25 cm pitkä! Erilajiset lierot elävät erityyppisissä paikoissa, esimerkiksi komposteissa, niityillä, rantojen lähellä tai metsässä. Toiset lajit elävät syvemmällä maassa kuin toiset. Kaikilla niillä on kuitenkin samanlainen ruumiinrakenne eli venyvä ruumis, jossa on paljon kapeita jaokkeita. Ihossa on kahdeksassa pitkittäisessä rivissä lyhyitä ja jäykkiä sukasia (kuin parransänkeä). Sukasillaan lierot saavat paremman otteen alustastaan, ja niiden avulla ne pitävät kiinni tunnelinsa seinistä, jos joku yrittää kiskoa niitä sieltä ulos. Kaikkein suurimpien lierojen sukaset voi nähdä suurennuslasilla tai luupilla.

Sukukypsälle lierolle kehittyy ruumiin etupuolelle paksunnos, jota kutsutaan satulaksi. Se liittyy lierojen lisääntymistoimintoihin. Lierot pystyvät toipumaan pienistä ruumiinvammoista, ja jos takapäästä katkeaa pala, liero voi kasvattaa sinne uusia jaokkeita. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, ja joskus uudelleenkasvu häiriintyy: on löydetty myös kaksihaaraisia lieroja!

Takaisin Maa-tehtäväluokan tehtäviin