Jääkausiretki

Tähdet:2
Aika: ympäri vuoden
Kesto: 1–5 h tai tarpeen mukaan

Tarvikkeet:

  • jääkauden jäljistä kertova kirja (tai nettisivu)
  • kompassi

Etsi todisteita jääkaudesta! Viimeisin jääkausi jätti monia merkkejä Suomen luontoon. Helpoimmin niitä näkee silokallioiden pinnassa. Tutustu aluksi jääkauden merkeistä kalliopinnoilla kertovaan kirjaan (esimerkiksi Koivisto: Jääkaudet, s. 58–62) ja lähde sitten ulos jääkausiretkelle.

Etsi maastosta silokallio. Silokallio on jäätikön tasaiseksi tai pyöreämuotoiseksi kuluttama kalliopaljastuma – siis jääkauden merkki sekin. Katso kompassista, missä kulkee luode–kaakko -suuntainen linja (Sodankylän pohjoispuolella lounas–koillinen). Tämä on viimeisimmän jäätikön keskimääräinen kulkusuunta. Tutki sitten kallion pintaa, ja etsi siitä (suunnilleen) jäätikön kulkusuunnan suuntaisia merkkejä. Niitä ovat: (katso kuvia kirjoista)

  • uurteet: kuin pienillä kivillä tehtyjä suoria naarmuja kallion pinnassa, jäätikön kulkusuunnassa
  • ristiuurteet: ristikkäin kahteen eri suuntaan meneviä uurteita, joista toiset viimeisimmän jäätikön kulkusuunnassa (eri suuntaan menevät uurteet ovat edellisen jääkauden tekosia)
  • kouru: kuin suurella kivellä tehty syvä ura jäätikön kulkusuunnassa
  • pirstekaarre, sirppikouru ja sirppimurros: kaarenmuotoisia murtumia tai lohkeamia, jotka ovat poikittain jäätikön kulkusuuntaan nähden
  • simpukkamurros: kallion kulmaan tai reunaan jäänyt soikea jälki irti lohjenneesta palasesta
Etsi ainakin kolme erilaista jääkauden merkkiä (silokalliota ei lasketa mukaan) tai käy ainakin kolmella eri kalliolla etsimässä niitä. Kolmen kallion jälkeen tehtävä on suoritettu, vaikket olisikaan löytänyt erilaisia merkkejä.

>>Taustaa:

Jääkaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin mannerjäätiköt peittävät huomattavan osan maapallosta. Viime jääkausi oli Suomessa noin 115 000–10 000 vuotta sitten. Se oli kuitenkin vain yksi jääkausi monien sarjassa. Jääkausien sarja, jääkausiaika, alkoi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, ja se jatkuu edelleen. Kahden jääkauden välissä on pitkä lämmin jakso, jota kutsutaan interglasiaaliksi – sellaista aikaa me elämme nyt. Joskus tulevaisuudessa Suomi peittynee taas kilometrien paksuiseen jäähän, kun uusi jääkausi alkaa.

Etenevä ja vetäytyvä jää jättää monenlaisia merkkejä maastoon. Jäätikkö kuluttaa ja kasaa kiviainesta, hioo kallioperää, ja sen sulamisvedet liikuttelevat aineksia. Tunnettuja jääkauden aikaansaannoksia ovat esimerkiksi harjut, reunamuodostumat, supat, siirtolohkareet, silokalliot, hiidenkirnut ja drumliinit. Esimerkiksi hiidenkirnu on syntynyt, kun sulamisvesi on virratessaan pyörittänyt kiveä kallionkolossa, ja kivi on aikaa myöten porannut kallioon onkalon. Suppa taas on suuren jäälohkareen jättämä suuri kuoppa, jossa on nykyään usein lampi. Kallion yli virtaava jää hioo kallion pinnan sileäksi, mutta jään mukana kulkevat kivet uurtavat siihen jäätikön kulkusuunnan mukaisia naarmuja. Myös maankohoaminen on jääkauden "merkki". Painava jäätikkö painoi maankuorta alaspäin, eikä se ole vielä ehtinyt nousta takaisin entiselle korkeudelleen. Maa nousee Perämeren rannikolla lähes sentin vuodessa!

>>Lisätietoja:

Koivisto: Jääkaudet (WSOY 2004)

Jääkausi Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi_Suomessa

Takaisin Maa-tehtäväluokan tehtäviin