Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Maa / Taustaa jääkaudesta

Taustaa jääkaudesta

Jääkaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin mannerjäätiköt peittävät huomattavan osan maapallosta. Viime jääkausi oli Suomessa noin 115 000–10 000 vuotta sitten. Se oli kuitenkin vain yksi jääkausi monien sarjassa. Jääkausien sarja, jääkausiaika, alkoi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, ja se jatkuu edelleen. Kahden jääkauden välissä on pitkä lämmin jakso, jota kutsutaan interglasiaaliksi – sellaista aikaa me elämme nyt. Joskus tulevaisuudessa Suomi peittynee taas kilometrien paksuiseen jäähän, kun uusi jääkausi alkaa.

Etenevä ja vetäytyvä jää jättää monenlaisia merkkejä maastoon. Jäätikkö kuluttaa ja kasaa kiviainesta, hioo kallioperää, ja sen sulamisvedet liikuttelevat aineksia. Tunnettuja jääkauden aikaansaannoksia ovat esimerkiksi harjut, reunamuodostumat, supat, siirtolohkareet, silokalliot, hiidenkirnut ja drumliinit. Esimerkiksi hiidenkirnu on syntynyt, kun sulamisvesi on virratessaan pyörittänyt kiveä kallionkolossa, ja kivi on aikaa myöten porannut kallioon onkalon. Suppa taas on suuren jäälohkareen jättämä suuri kuoppa, jossa on nykyään usein lampi. Kallion yli virtaava jää hioo kallion pinnan sileäksi, mutta jään mukana kulkevat kivet uurtavat siihen jäätikön kulkusuunnan mukaisia naarmuja. Myös maankohoaminen on jääkauden "merkki". Painava jäätikkö painoi maankuorta alaspäin, eikä se ole vielä ehtinyt nousta takaisin entiselle korkeudelleen. Maa nousee Perämeren rannikolla lähes sentin vuodessa!