Tähdet: 1–2
Aika: kevät, kesä, syksy
Kesto:
1. päiväretki
2. 1–2 h
Luonto on täynnä värejä ja värisävyjä. Voit tehdä jommankumman tai molemmat tehtävät.
Tarvikkeet:
Etsi kasveista mahdollisimman tummaa ja vaaleaa vihreää. Tunnistatko kasvin, jonka lehdet olivat tummimmat tai vaaleimmat? Millaisessa paikassa nämä kasvit elävät? Saavatko kasvit runsaasti auringonvaloa?
Vihreän lisäksi luonnossa on myös paljon muita värejä. Tutuimmat väriloiston lähteet ovat kukat ja syksyiset puiden lehdet. Minkä värisiä kukkia löydät eniten? Mitä kaikkia värejä pystyt löytämään kukkien terälehdistä?
Sekoita vesiväreillä mahdollisimman tarkasti niitä sävyjä, joita löysit luonnosta ja maalaa jokin kuva löytämilläsi sävyillä.
Tarvikkeet:
Kerää erivärisiä kukkia, marjoja ja pehmeitä lehtiä. Hienoja löytöjä voit tehdä niin metsästä, teiden varsilta kuin puutarhasta.
Tee kontaktimuovista sapluuna tai useita. Sapluunalla tarkoitetaan kuviomallia, joka leikataan irti muotista (kontaktimuovista), jolloin muottiin jää kuvion muodostama reikä. Sapluunalla saman kuvion voi maalata uudelleen ja uudelleen.
Ota kontaktimuovin liimapinnalla oleva paperi irti ja kiinnitä sapluuna kankaaseen, jotta se pysyy paikallaan. Maalaa keräämilläsi luonnonmateriaaleilla sapluunan kuva kankaaseen. Maalaaminen tapahtuu hieromalla kangasta keräämilläsi lehdillä, kukilla ja marjoilla. Kannattaa varoa sapluunan reunoja ja hieroa väriä mieluummin kohti keskustaa, jottei reuna vahingossa irtoa ja kuvio muutu halutusta.
Millaisia sävyjä löydät tällä tavoin?
Kaikki värit eivät kestä pesua. Koristele siksi vain sellaisia kankaita, joita ei tarvitse pestä usein.
Luonnonvärit kertovat paljon kasvin ekologiasta. Vihreän sävyyn vaikuttavat kasvilaji, kasvin sijainti valoon nähden ja jopa kasviyksilön lehtien sijainti toisiinsa nähden. Lehden tummuuteen vaikuttaa siinä olevan lehtivihreän määrä: mitä enemmän lehtivihreää, sitä tummempi lehti. Lehtivihreän määrä puolestaan vaikuttaa kasvin kykyyn sitoa auringon valoenergiaa sokereiksi.
Kukkien tarkoitus on houkutella pölyttäjiä. Kaikilla hyönteisillä ei ole värinäköä, ja siksi toiset kasvit luottavat väriloiston sijaan hajuihin, jotka houkuttelevat hyönteisiä. Hyönteiset näkevät värit eri lailla kuin ihminen. Esimerkiksi kimalainen näkee parhaiten sinisen, keltaisen ja ultravioletin värisiä asioita. Punainen väri ei siis toimi kimalaisen houkuttimena. Toisaalta perhoset näkevät punaista, mikä tekee punaisista kukista hyviä perhoskukkia. Kukkien väreistä voidaan siis päätellä jotain niiden pölyttäjien lajistosta. Kuitenkin ihmisen kykenemättömyys nähdä ultraviolettia estää meitä havaitsemasta kaikkia kukkien houkutuksia.
Ihminen on osannut hyödyntää luonnonvärejä jo tuhansia vuosia. Kasveja ja sieniä on käytetty etenkin lankojen ja kankaiden värjäämiseen. Esimerkiksi kehäkukasta saadaan vaaleankeltaista, koiranputkesta vihreää ja paprikasta punaista. Vielä nykyäänkin monissa väreissä on mukana kasvien osia, tai värjäyksessä käytetään pelkästään kasvivärejä.
Väreistä ja värjäyksestä löytyy paljon tietoa Colorian sivuilta:
http://www.coloria.net/