Myyräretki

Tähdet: 1
Aika: syksy
Kesto: 1–2 h

Tee syksyinen myyräretki puidulle sänkipellolle. Kävele pellolla parin metrin päässä pellon laidasta. Kuinka monta myyrää havaitset retkelläsi? Minkä muunlaisia myyrien jälkiä havaitset? Kun maa on käännetty, ei pellolle kannata enää lähteä myyräretkelle.

Myyräkannat ovat hyvin eri suuruisia vuodesta riippuen. Myyräretken onnistuminen riippuukin myyrien määrästä kyseisenä vuonna. Siksi emme voi luvata, että näet yhtään myyrää retkesi aikana. Lähde siis ensisijaisesti nauttimaan syksyisestä retkestä ja kerro päiväkirjaasi, mitä ylipäätään näit ja koit retkesi aikana.

HUOM! Ethän koske pelloilla oleviin muovitettuihin pyöröpaaleihin tai muuhun maanviljelijän irtaimistoon.

>>Taustaa:

Pikkujyrsijöitä kuten myyriä ja hiiriä näkee melko harvoin luonnossa siihen nähden, kuinka paljon niitä on. Esimerkiksi metsämyyrä on useina vuosina ollut Suomen runsaslukuisin nisäkäs! Pikkunisäkkäiden jättämiä jälkiä on kuitenkin helppo löytää. Esimerkiksi maassa tai lumihangessa voi nähdä reikiä, jotka ovat käytävien sisäänkäyntiaukkoja. Lumen sulamisen jälkeen voi puolestaan nähdä hangen alla kulkeneiden käytävien jäänteitä kuivassa heinässä. Pieniä ulostepapanoita näkee usein vanhojen rakennusten läheisyydessä tai jopa niiden sisällä.

Puinnin jälkeen pellolle varisee runsaasti jyviä. Ne ovat erinomaista ravintoa siemeniä syöville pikkujyrsijöille. Koko Suomessa tavattava peltomyyrä onkin ehkä yleisin pikkujyrsijä sänkipelloilla. Peltomyyrä viihtyy luontaisestikin heinikon seassa avoimilla ruohokentillä. Sänki ja puintijäte antavat hyvän suojan pedoilta, ja näin myyrän matka ruoka-apajille on turvallinen muuten avoimessa maastossa. Parhaiten myyrän näkee, kun se juoksee puintijätteen päältä pellolla kulkijaa pakoon.

Pikkujyrsijöiden määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Määrä kasvaa, kun ruokaa ja elintilaa on runsaasti. Yksilömäärän kasvaessa elintila ja ravinto vähenevät ja erilaiset taudinaiheuttajat leviävät tehokkaasti tiuhassa populaatiossa aiheuttaen lopulta kannan romahduksen. Tällä on vaikutusta myös pikkujyrsijöitä saalistavien petojen määriin. Kun pikkujyrsijöiden määrä kasvaa, kasvaa myös petojen määrä. Jyrsijöiden määrän romahtaessa myös petojen määrä vähenee.

>>Lisätietoja:

Bjärvall, A. ja Ullström, S., 2003: Euroopan nisäkkäät, Tammi

Takaisin Ihminen-tehtäväluokan tehtäviin