Sijainti: Pääsivu / Tehtävät / Ihminen / Taustaa jyrsijöistä

Taustaa jyrsijöistä

Pikkujyrsijöitä kuten myyriä ja hiiriä näkee melko harvoin luonnossa siihen nähden, kuinka paljon niitä on. Esimerkiksi metsämyyrä on useina vuosina ollut Suomen runsaslukuisin nisäkäs! Pikkunisäkkäiden jättämiä jälkiä on kuitenkin helppo löytää. Esimerkiksi maassa tai lumihangessa voi nähdä reikiä, jotka ovat käytävien sisäänkäyntiaukkoja. Lumen sulamisen jälkeen voi puolestaan nähdä hangen alla kulkeneiden käytävien jäänteitä kuivassa heinässä. Pieniä ulostepapanoita näkee usein vanhojen rakennusten läheisyydessä tai jopa niiden sisällä.

Puinnin jälkeen pellolle varisee runsaasti jyviä. Ne ovat erinomaista ravintoa siemeniä syöville pikkujyrsijöille. Koko Suomessa tavattava peltomyyrä onkin ehkä yleisin pikkujyrsijä sänkipelloilla. Peltomyyrä viihtyy luontaisestikin heinikon seassa avoimilla ruohokentillä. Sänki ja puintijäte antavat hyvän suojan pedoilta, ja näin myyrän matka ruoka-apajille on turvallinen muuten avoimessa maastossa. Parhaiten myyrän näkee, kun se juoksee puintijätteen päältä pellolla kulkijaa pakoon.

Pikkujyrsijöiden määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Määrä kasvaa, kun ruokaa ja elintilaa on runsaasti. Yksilömäärän kasvaessa elintila ja ravinto vähenevät ja erilaiset taudinaiheuttajat leviävät tehokkaasti tiuhassa populaatiossa aiheuttaen lopulta kannan romahduksen. Tällä on vaikutusta myös pikkujyrsijöitä saalistavien petojen määriin. Kun pikkujyrsijöiden määrä kasvaa, kasvaa myös petojen määrä. Jyrsijöiden määrän romahtaessa myös petojen määrä vähenee.