BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto tiedottavat TIEDOTE 14.2.2003 JULKAISUVAPAA HETI

Metso: Luonnonsuojelujärjestöt muistuttavat kiireellisestä suojelun tarpeesta

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö kertovat tänään Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman etenemisestä tilaisuudessa, johon luonnonsuojelujärjestöjä ei ole kutsuttu. Luonnonsuojeluliitto, Birdlife Suomi, Luonto-Liitto ja Greenpeace haluavat muistuttaa, että Etelä-Suomen metsien suojelun tarve on suuri ja Metson sinänsä kannatettavat pilottihankkeet ovat suojelun keinoina riittämättömiä. Järjestöt muistuttavat myös, että asiantuntijalausunnoissa Metso-ohjelma sai kovaa kritiikkiä olennaisten suojelutoimien lykkäämisestä. Valtioneuvosto kuitenkin jätti kritiikin huomioimatta.

Metso-ohjelman valmisteli vuosina 2001-2002 metsätalouspainotteinen toimikunta. Toimikunta jätti huomioimatta työnsä perustaksi tehdyn asiantuntijaselvityksen (Ruuhijärvi et al. 2000), joka yksimielisesti totesi, että Etelä-Suomessa metsien pikaiselle lisäsuojelulle on selkeä tarve. Oulunjärven eteläpuolisen Suomen metsistä on suojeltu alle 2 prosenttia ja kaikkien metsäisten luontotyyppien suojelutilanne on riittämätön. Metso-toimikunta siirsi päätöksen jopa suojeluohjelman tarpeesta vuoteen 2007 ja ehdotti vain pilottihankkeita, joilla parhaimmassakin tapauksessa päästään vain promilleluokan parannukseen suojelussa.

Metso-toimikunnan mietintö saikin murskaavan arvostelun asiantuntijalausunnoissa: muun muassa Luonnontieteellinen keskusmuseo, Joensuun ja Oulun yliopistot sekä useat ympäristökeskukset totesivat ohjelman riittämättömäksi suojelun tarpeeseen nähden, ja että suojeluohjelman siirtämiselle ei löydy tieteellisiä perusteita.

Suojelun kiireellisyyttä Etelä-Suomessa korostaa se, että hakkuut ovat lisääntyneet Kansallisen metsäohjelman mukaisesti. Etelä-Suomessa hakkuista suuri osa kohdistuu juuri mahdollisesti suojelun arvoisiin vanhoihin kuusikoihin. Lisääntyvät hakkuut tarvitsevat vastinparikseen riittävää suojelua. Tätä vaatii myös Kansallinen metsäohjelma ja erityisesti ohjelmasta tehty ympäristövaikutusten arvio. Luonnontieteellisistä suojelun perusteista ja monista varoittavista äänistä huolimatta Suomen metsäpolitiikkaa ajetaan nyt kuitenkin yksinomaan puuntuotannon ehdoilla.

Metsätalouden ylivoima metsäpolitiikan linjauksissa näkyy myös siinä, että luonnonsuojelujärjestöt on viime aikoina jätetty ulos työryhmistä, jonne ne asiantuntemuksensa puolesta ehdottomasti kuuluisivat. Tällaisia työryhmiä ovat maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa työskentelevät kestävän metsätalouden rahoituslain ja metsätuholain muutoksia pohtivat työryhmät, joiden toimeksiantoon johtaneet ideat ovat osin lähtöisin luonnonsuojelujärjestöiltä. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä työryhmien sulkeminen yksin metsätalouspuolen sisäisiksi on ristiriidassa Metson avoimen hengen sekä kansalaisten osallistamiseen ohjaavien oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön ohjeiden kanssa.

Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet Etelä-Suomen metsien suojelun nostamista nykyisestä alle kahdesta prosentista viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Pääosa suojelusta tulisi järjestöjen mielestä toteuttaa valtion omistamissa metsissä. Valtion metsiä hallinnoiva liikelaitos Metsähallitus on kuitenkin vastustanut konkreettisia suojelutoimia, ja hakannut viime aikoinakin suojelun laajentamisen kannalta tärkeitä alueita mm. Helvetinjärven kansallispuiston lähellä.

LISÄTIEDOT:

Birdlife Suomi, Marcus Walsh, puh. 0400-513 140
Greenpeace Matti Liimatainen, puh. 050-346 2210, www.greenpeace.fi/metsa
Luonto-Liitto Keijo Savola, puh. (09) 68 444 214, www.luontoliitto.fi/metsa
Suomen luonnonsuojeluliitto Sini Harkki, puh. 050-582 1107, www.sll.fi

>>> Otteita Metso-mietinnöstä annetuista asiantuntijalausunnoista