METSÄ HUUTAA
- MITÄ VASTAAT?
Vanhaa metsää Kuhmon Rajalammilla 1998. Kuva: Risto Sauso Valtion metsien hakkuita Nurmeksessa kesällä 1998. Kuva: Risto Sauso

www.luontoliitto.fi/metsaopetus

Etusivu / sisällysluettelo / Luonto-Liiton metsäsivut / Luonto-Liiton pääsivu

 

Opettajalle,

Tuttuudestaan huolimatta metsistä on muodostunut suomalaisille sokea piste, joiden nykytilasta Suomessa monet tietävät itse asiassa varsin vähän. Sadat metsiemme lajit ovat uhanalaistuneet meidän eläessämme luulossa, että kaikki on hyvin. Tietämättömiä eivät ole vain paljon paheksutut kaupunkilaisnuoret vaan muutos on jäänyt huomaamatta yhtä lailla monilta vanhempien sukupolvien marjastajilta ja metsässä liikkujilta.

Ihmisen luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamat uhat ovat kansainvälisesti tunnustettu ongelma. YK:n Rio de Janeirossa 1992 pitämässä ympäristö- ja kehityskonferenssissa laadittiin julistus, jonka allekirjoittaneet maat sitoutuivat pyrkimään turvaamaan luonnon monimuotoisuuden omissa maissaan. Tärkeydestään huolimatta aihe on monimutkainen ja vaikea opetettava. Tämän kansion ensimmäinen, luonnontieteellinen osa (METSÄ HUUTAA) tarjoaa tietoa ja konkreettisia menetelmiä metsien monimuotoisuuskysymysten opettamiseen yläasteella ja lukiossa.

Metsäopetusta koulussa ei helpota se, että metsät eivät ole yksinomaan luonnontieteellinen kysymys, johon hakea vastaus kirjasta tai kansiosta. Mitä me haluamme metsistämme hyötyä ja millä hinnalla? Miten meidän tulee reagoida aiheuttamaamme metsäluonnon köyhtymiseen? Nämä ovat yhteiskunnallisia valintakysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan arvokeskustelua.

Tämän kansion tavoitteena onkin edistää myös metsien käyttöön liittyvää arvokeskustelua. Yläasteille ja lukioille tarjottu metsäopetuksen oheismateriaali on tähän asti ollut pääosin metsäteollisuuden tai sen etujärjestöjen tuottamaa. Ympäristöjärjestöjen materiaalin lähes täydellinen puuttuminen on vaikeuttanut moniarvoisuuden toteutumista metsien käyttöä koskevassa opetuksessa. Suomessa nimittäin ei vallitse suloista yhteisymmärrystä siitä, mitä johtopäätöksiä metsien monimuotoisuuden vähenemisestä tulisi vetää, vaan eri tahojen esittämät tavoitteet ja keinot eroavat huomattavastikin toisistaan. Tätä näkemysten monimuotoisuutta ja arvokeskustelua havainnollistetaan materiaalin toisessa, yhteiskunnallisessa osassa (MITÄ VASTAAT?).

Kun on kyse intohimoja herättävästä aiheesta, Luonto-Liiton mielestä reilu peli edellyttää, että opetusmateriaalin käyttäjälle tulee selväksi, mitä näkökulmaa materiaalin tuottanut taho edustaa. Metsäteollisuuden tai luonnonsuojelujärjestöjen on turha väittää olevansa puolueettomia. Luonto-Liiton näkökulma metsäkysymyksiin ilmenee kansiossa mukana olevasta "Näetkö metsää puilta?" -julkaisusta, joka samalla toimii yhtenä tietolähteenä kansion tehtäviä varten.

Luonto-Liiton ja tämän kansion lähtökohta on, että ensimmäisessä osassa kuvattu, tieteellisesti todistettu metsien monimuotoisuuden väheneminen on vakava ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan muutoksia sekä suomalaisessa metsien käsittelyssä että meidän jokaisen kulutustottumuksissa. Konkreettiset vinkit paperinkulutuksen vähentämiseksi niin koulussa kuin kotona muodostavatkin toisen puolen kansion yhteiskunnallisesta osasta.

Kansion kantavana ajatuksena on näin tuoda metsien monimuotoisuuskysymykset lähemmäs omaa arkeamme. Kokemuksemme perusteella uskomme yhdistelmän tekevän aiheesta nuorille helpommin lähestyttävän ja mielenkiintoisemman. Opettaja voi luonnollisesti myös käyttää materiaalista vain haluamaansa osaa ja soveltaa sitä vapaasti omien tarpeidensa mukaan.

Metsien käyttöön liittyvien kysymysten monimutkaisuudesta huolimatta uskomme vahvasti, että yläastelaiset ja lukiolaiset pystyvät arvioimaan eri tahojen esittämiä näkemyksiä itsenäisesti ja kriittisesti. Olennaista on, että opettaja tekee selväksi eron luonnontieteellisen ekosysteemiopetuksen ja yhteiskunnallisen arvokeskustelun välillä. Toivomme, että arvokeskustelun osalta opettajat eivät pelästy kansion II-osan välillä räväkkää ja provosoivaakin otetta. Provosoituminen on pieni ongelma passiivisuuteen verrattuna. Provosoidun, siis ajattelen. Antakaamme nuorille ajattelemisen aineksia!

Kaisa Raitio