METSÄ HUUTAA..
1. - metsäluonnon monimuotoisuus koetuksella Suomessa

www.luontoliitto.fi/metsaopetus

Etusivu / sisällysluettelo / Luonto-Liiton metsäsivut / Luonto-Liiton pääsivu

 

5. KODITTOMAT JA RUNSASTUNEET - kotimetsänsä menettäneiden ja lisää elintilaa saaneiden lajien elinvaatimuksia selvittämässä

 

 

KESTO: Metsässä 30 min.

VÄLINEET: - oheiset lajilaput (1/henkilö, pari tai ryhmä) - metsäretkelle sopiva vaatetus

TAUSTAA Jokainen metsän eliö tarvitsee ravintoa ja sopivan pesäpaikan. Mutta millaisen? Lajien vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Mikä on toiselle haitaksi on toiselle elinehto. Osalle lajeista kelpaa melkein millainen metsä vain. Niitä kutsutaan generalisteiksi. Toiset lajit, spesialistit, asettavat sen sijaan ravinnolle ja elinympäristölleen tiukkoja vaatimuksia. Esimerkiksi aarniometsien spesialistilajit kuten monet koppakuoriaiset, käävät ja linnut voivat elää vain ja ainoastaan luonnon omaan tahtiin kehittyneissä aarniometsissä, joissa ihminen ei ole aiheuttanut äkkinäisiä muutoksia. Toisaalta osa generalistilajeista on hyötynyt nykyisestä metsätaloudesta. Esimerkiksi hirvi syö nuoressa metsässä runsaana kasvavia taimia.

TAVOITE - oppia katsomaan metsää eri lajien silmin - harjoitella huomion kiinnittämistä vanhoihin metsiin erikoistuneiden lajien tarpeisiin

VALMISTELU Oheisissa korteissa on joukko lajeja, jotka ovat joutuneet kodittomiksi kotimetsänsä tuhouduttua. Kortissaan kukin lajin edustaja kertoo, minkälaisessa metsässä laji pystyy asumaan. Kortteja voi monistaa lisää ja käyttää pareittain tai pienissä ryhmissä. Kortit kestävät useita käyttökertoja, jos ne päällystää kontaktimuovilla.

Korteissa on 10 lajia:

-generalistit: hirvi, mäyrä, metsäjänis

-vanhoja metsiä suosivat/vaativat lajit: liito-orava, metso, töyhtötiainen, kuukkeli, sitruunakääpä, korpikolva (koppakuoriainen), varpuspöllö

KORTTIEN TEKSTIT TÄÄLTÄ. VINKKI: KOPIOI TEKSTI WWW-SIVULTA JA SIJOITA TEKSTINKÄSITTELYOHJELMAAN. TAITA ELI ASEMOI ITSE, SÄÄSTÄ PAPERIA.

TOTEUTUS METSÄSSÄ Kun kortit on jaettu pareille tai ryhmille, kuljetaan metsässä ennalta sovittu aika, jonka jälkeen palataan lähtöpisteeseen. Tehtävänä on arvioida metsää kortin lajin silmin.

* Olisiko täällä hyvä elää? Miksi olisi tai miksi ei?
* Mitkä vaatimukset täyttyvät? Mitä metsästä puuttuu?
* Mitä luulet, onko Suomessa paljon tämän lajin vaatimukset täyttäviä metsiä?

Kun olette arvioineet metsän rauhassa lajien silmin, palatkaa yhteen. Kertokaa kukin oman lajinne ominaisuudessa toisillenne, miltä tutkittu metsä vaikutti. Metsän asukkaina voitte vertailla kokemuksianne ja vaatimuksianne. Pohtikaa, miltä osin metsänne pitäisi olla erilainen kuin nykyisin, jotta nekin lajit voisivat elää siellä, joille se nykymuodossaan ei sovi. Miten sellaisia ominaisuuksien syntymistä metsään voisi edistää?

LISÄTIETOA LAJEISTA, kirjallisuusluettelo:

Bjärvall A., Ullström, S. 1985. Suuri nisäkäskirja.
Bruun, B. & Singer, A., 1970 (ja uudemmat painokset) Euroopan lintuopas.
Chinery, M.1988. Pohjois-Euroopan hyönteiset.
Hautala, H. 1977. Kololinnut ja muut pökkelöpesijät. Luonnonsuojelun tuki.
Hautala, H. & Kellomäki, E. 1986 Erämaametsän elämää. Weilin+Göös
Kaaro, J. 1992 Hyönteisharrastajan opas. Tammi
Koivisto, I. & Lukkarinen, H. 1991. Eläimiä Suomen Luonnossa. WSOY
Koskimies, P. & Lokki, J. 1996. Kotimaan linnut. WSOY
Lappalainen, A., Vaajakallio, U. & Suomi-Vihonen, S. 1995. Nisäkäskirja. Suomalaisia nisäkkäitä. WSOY
Maailman eläimet, osa Selkärankaiset. Tammi 1989
Maailman eläimet, osa Selkärangattomat. Tammi 1989
Nummi, P. 1995. Mäyränelämää ja myyräntöitä.
Pekkarinen, A. 1966 (1972, 1975). Metsiemme eläimet värikuvina.
Pöntinen, B. 1996. Liito-oravan metsä. Luonnonsuojelun tuki. Sandhall, Å. 1995. Ötökät
Sandhall, Å. & Lindroth, C. 1979. Kovakuoriaiset sukulaisineen. Suomen eläimet. kaikki osat. Weiling+Göös. 1985-1986