Kansainvälisillä rahoituslaitoksilla tarkoitetaan tässä tekstissä Maailmanpankkia (World Bank - WB) sekä muita monenkeskisiä kehityspankkeja (Multilateral Development Banks - MDBs) kuten Aasian, Afrikan ja Euroopan kehityspankit. Nämä pankkiryhmät pitävät kukin sisällään joukon erilaisia instituutioita. Kehityspankkien toiminnan tarkoitus on edistää taloudellista kehitystä ja vähentää köyhyyttä vähemmän kehittyneissä maissa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund - IMF) on puolestaan maailmantalouden heilahteluja tasoittamaan luotu järjestö. Sen toiminta pitää nykyään sisällään kehittyvien maiden taloudellista ohjausta, ja käytännössä Valuuttarahasto (IMF) on myös iso ohjaava rahoittaja. Maailman kauppajärjestö (WTO) puolestaan on kaupankäynnin säätelyyn ja vapauttamiseen luotu järjestö, jonka edeltäjänä toimi tariffien ja kaupan yleissopimus GATT (General Agreements on Tariffs and Trade).

Näistä edellämainituista järjestöistä käytetään myös kollektiivista nimeä kansainväliset finanssi-instituutiot (International Financial Institutions, IFIs). Kansainvälisten finanssi-instituutioiden toiminta rahoitetaan niiden jäsenmaiden tuella.

Valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki (WB) ja Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization WTO) johtavat nykyistä taloudellista globalisaatioprosessia. Ne ovat osallisia kansainväliseen työnjakoon, jossa koko muulle maailmalle sanellaan yhtä universaalia kehitysmallia. Sen peruspilareita ovat vapaa kauppa, yksityistäminen, ulkomaisen pääoman esteetön liikkuminen, vientipainotteinen kasvu jne. Tämän kehitysmallin aiheuttamat ympäristöongelmat ovat saman tyyppisiä kaikkien edellämainittujen instituutioiden tapauksessa. Tästä syystä myös näitä instituutioita kohtaan esitetyssä kritiikissä on paljon yhtymäkohtia.

Rahoituslaitosten ja Valuuttarahaston (IMF) rahoitus ohjaa kehitysmaiden ja entisen itäblokin maiden toimintaa. Rahoituksella ja poliittisella ohjauksella voi olla metsien kannalta kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia. Yleisesti ottaen kansalaisjärjestöt näkevät näiden tahojen ajaman talouspolitiikan luonnonvarojen kestävän käytön kannalta haitallisena. Rahoituslaitosten ja Valuuttarahaston (IMF) ei katsota huomioivan rahoituksensa ja politiikkansa ympäristövaikutuksia. Sama pätee Maailman kauppajärjestöön (WTO), jonka ajaman kaupan vapauttamisen nähdään johtavan metsien tuhovauhdin kiihtymiseen erityisesti kehitysmaissa.

Rahoituslaitosten ja Valuuttarahaston (IMF) tuki on lainojen myöntämistä avustettaville maille tavalla tai toisella. Lainattu raha on kuitenkin tarkoitus maksaa takaisin, ja siten nämä järjestöt ovat osallisia kehitysmaiden velkaongelmaan.

Merkittävää osaa länsimaiden ulkopuolelle suuntautuvista yksityisistä investoinneista, jotka voivat olla metsille tuhoisia, on tuettu valtiollisin vienninedistämisvaroin. Julkisrahotteista vienninedistämistä on käsitelty erikseen kohdassa Vientiluotot ja -takuut.

>> Maailmanpankki (World Bank - WB)

>> Alueelliset kehityspankit (Multilateral Development Banks - MDBs)

>> Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund - IMF)

>> Maailman kauppajärjestö (World Trade Organisation - WTO)

>> Lisätietoja kansainvälisistä rahoituslaitoksista

International Monetary Fund - IMF:n kotisivut

Worldbank - Maailmanpankin kotisivut

World Trade Organization WTO - WTO:n kotisivut

Linus Atarah: IMF ja kehitysmaat. Kepan raportit 33 / 2000 - Hyvä suomenkielinen yleisesitys Kansainvälisen valuuttarahaston toimintaan liittyvistä ongelmista

ATTAC - "Yhdistys valuutansiirtoveron puolesta kansalaisten avuksi"

World Rainforest Movement WRM - Sivuilta löytyy laajasti tietoa kansainvälisistä rahoitusjärjestöistä kriittisestä kansalaisjärjestönäkökulmasta