 |
Leonia Yrityspankki Suomessa vientiluottoja myöntää entinen Suomen Vientiluotto, joka pari vuotta sitten yhdistettiin Leonia Yrityspankkiin. Leonia Yrityspankki myöntää sekä ns. OECD- eli konsensusehdot täyttäviä vientiluottoja että korkotukiluottoja. Vuonna 1997 vientiluottoja oli 22 miljardin markan edestä. Ne rahoitetaan pankin kaupallisilla varoilla, mutta samalla ne saavat julkista tukea korontasausjärjestelmän kautta. Korkotukiluottojen eli sekaluottojen korot rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla. Niitä oli 2,3 miljardia markkaa vuonna 1996. Korkotukien osuus oli 143 miljoonaa markkaa eli 7,7 % kehitysyhteistyövaroista. Leonialla itsellään ei ole ympäristöohjeistoa eikä asiantuntijoita, jotka voisivat tehdä ympäristövaikutusten arvioita (YVA). Vientiluottojen kohtalo Sampo-Leonia-fuusiossa on epäselvä.
Leonia - Nykyisen Sammon kotisivut
Finnvera Eniten vientitakuita myöntää entinen Valtiontakuukeskus, joka vuonna 1998 yhdistettiin Kehitysaluerahasto Keraan. Yhdessä ne muodostavat Finnveran, joka toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Finnvera myöntää vientitakuita lähinnä OECD-maiden ulkopuolelle, ja vaikka periaatteessa edellytetään projektin elinkelpoisuutta, mahdolliset tappiot maksetaan takuurahastosta. Vaikka kyseessä on valtion laitos, ei projekteista eikä yleisistä linjoista kerrota mitään julkisuuteen. Vuonna 1998 Finnveran vastuut olivat 22,5 miljardia markkaa. Kesästä 1998 kesään 1999 kestäneellä tilikaudella vientitakuita myönnettiin 266 kappaletta, yhteensä 5,7 miljardin markan arvosta. Kuluneen kauden tappiot olivat 63,7 miljoonaa markkaa. Finnveralla on ympäristövaikutusten arviointimenettely, muttei asiantuntijoita sitä tekemään. Suurin ongelma luottopäätöksissä on tietojen salaaminen ja hankkeen vaikutusalueella olevien jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle. Myönnettyjä takuita ei siis voida arvioida - eikä arvostella. Ympäristöarvioita tehdään satunnaisesti ja osana yleisiä kannattavuuslaskelmia, ja ympäristökriteereissä noudatetaan vain vastaanottajamaan lainsäädäntöä, joka kehitysmaissa on usein puutteellinen.
Finnvera - Finnveran kotisivut
FIDE Oy Finnvera-konserniin kuluu FIDE Oy, joka hallinnoi OECD-ehtoisten vientiluottojen korontasausjärjestelmää ja kehittää viennin rahoitusta. Sen tarkoituksena on on hyödyntää sekä kotimaisten että ulkomaisten luottolaitosten osaamista vientiluotoissa. Korontasausjärjestelmässä luottolaitos antaa viejälle tai investoijalle OECD-ehtoisen luoton kiinteällä korolla, ja FIDE maksaa kiinteän ja vaihtuvan koron erotuksen valtion rahoista.
FIDE Oy - FIDE Oy:n kotisivut
Finnfund Ulkoministeriön alainen Finnfund (Teollisen yhteistyön rahasto) järjestelee rahoitusta maihin, joissa rahoitusmarkkinoita ei ole tai ne ovat riittämättömät. Finnfund rahoittaa myös hankkeita, joiden riskit ylittävät kaupalliset rajat. Lisäksi se myöntää luottoja ja takuita ja antaa neuvontapalveluja. Finnfundin toiminta on osa Suomen kehitysyhteistyötä, ja sen päämääränä on lisätä yksityisten yritysten investointeja kehitysmaihin ja siirtymätalouksiin. Sen sitoumukset kehitysmaihin vuonna 1998 olivat 489 miljoonaa markkaa. Investoinneista noin 75 % menee Aasiaan, mutta myös Itä-Euroopan osuus on merkittävä. Finnfund käyttää projektipäätöksissään YVA:ta, vaikka sillä ei ole varsinaisia asiantuntijoita palveluksessaan. Sisäinen ympäristöohjeisto on vuodelta 1992. Finnfundkaan ei julkista tietoja eikä asianosaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa projekteihin, tosin vuosikertomuksessa kerrotaan perustietoja päätöksistä. Vaikka Finnfundkaan ei edellytä vaihtoehtoisia projektiesityksiä, vaatii se kuitenkin mahdollisimman tehokasta ja puhdasta teknologiaa ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Ympäristöstandardeissa vaaditaan sekä vastaanottajamaan että soveltuvin osin kansainvälisten säännösten noudattamista.
Finnfund - Finnfundin kotisivut
TTT-määräraha Ulkoministeriö rahoittaa teknis-taloudellis-teollisia tutkimushankkeita ns TTT-määrärahalla. Rahoitusta käytetään mm. suurten yksityisten investointien valmisteluun. TTT-rahoitusta hallinnoi ulkoministeriön kauppapoliittinen osasto, ja sen varat tulevat kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuonna 1997 rahoitusta myönnettiin 12 miljoonalla markalla 19 maahaan. TTT-rahoituksessa ei vaadita YVA:ta mutta käytännössä ympäristönäkökohdista keskustellaan päätösten yhteydessä ja isommat yhtiöt esittävät niitä hakemuksissaan.
Ulkoministeriö - Ulkoministeriön kotisivut
Tove Selin : Julkinen viennin edistäminen - Uhka ympäristölle? Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset 12
|
|
|
 |  |