 |
Valtiollisilla vientiluotoilla ja -takuilla edistetään yksityisten yritysten kauppaa ja investointeja pääasiassa kehitysmaissa, joissa ne eivät omalla riskillään muuten toimisi. Vientiluotoilla ja -takuilla varmistetaan, että yritykset saavat rahansa takaisin silloinkin, kun ostaja eli kehitysmaan hallitus tai yritys ei pysty niitä maksamaan. Maksetut luotot ja -takuut lisätään kehitysmaiden ja luotonantajamaan väliseen kahdenkeskiseen velkaan. Vientiluotot ja -takuut rahoitetaan julkisilla varoilla, ja niitä myöntävät joko ministeriöiden alaiset, valtioenemmistöiset tai yksityiset liikelaitokset. Vientiluotot kattavat kymmenen prosenttia maailmankaupasta. Vuonna 1996 niitä myönnettiin yhteensä 105 miljardia dollaria. Ne muodostavat 24 % kehitysmaiden kaikista veloista ja 56 % valtioiden välisestä velasta. Niillä rahoitetaan enemmän hankkeita kehitysmaissa kuin mihin Maailmanpankki ja muut monenkeskiset rahoituslaitokset yltävät. Maailmanpankki ja muut kehityshankkeiden rahoittajat ovat viime vuosina luoneet mekanismeja mekanismeja hankkeiden ympäristövaikutusten ja sosiaalisten seurauksien kattavaan arviointiin. Rahoittajat ovat laatineet yhteisiä, harmonisoituja sääntöjä rahoituksen ehdoista. Myös kansalliset kehitysyhteistyöosastot ovat pitkään soveltaneet kahdenvälisissä hankkeissaan kestävän kehityksen periaatteita. Vientiluotot ovatkin viimeinen julkinen rahoituslähde, jossa ympäristönäkökulmat ja sosiaaliset vaikutukset jätetään huomioimatta. >> Musin sellutehdas, Indonesia ja suomalaiset Vientiluottoihin käytetään osittain samoja rahoja kuin esim. kehitysyhteistyöhön, ja siksi niitä pitäisi sitoa samat poliittiset linjaukset ja päätökset kestävästä kehityksestä. Näin ei kuitenkaan ole. Vientiluotot myönnetään suljettujen ovien takana, ja niistä ei anneta tietoja liike- ja pankkisalaisuuteen vedoten. Vientiluottolaitoksissa ei ole asiantuntemusta arvioida hankkeiden vaikutuksia, vaikka ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat muodostavat puhtaan taloudellisen riskin, poliittisesta puhumattakaan.
>> Lisätietoja vientiluotoista ja -takuista
Tove Selin : Julkinen viennin edistäminen - Uhka ympäristölle? Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset 12 |
|
|
 |  |